David Wolfe Suomessa, isänpäivänä 9.11.

Nähdään siellä! Marraskuun alkupuolella:

 * Paras isänpäivä ikinä Facebookissa

 * Lipun saa Raakapuodin sivulta, hintaan 127€


Esimakua Wolfen tyylistä ja tarjonnasta:

Wolfelta löytyi joskus tosi hardcoreakin settiä Youtubesta, ja etenkin jäsensivuston uumenista. Sittemmin FDA, FTC ja muut kolmikirjaimiset ovat tarkentaneet sensuuriaan, yleensäkin luontaisterveyteen liittyen, joten miehen ilmaisu on nykyään siloitellumpaa ja harkitumpaa. Tapahtumissaan hän edelleen saattaa puhua aika suoraakin asiaa - ja pyytää, ettei kukaan videoisi puhetta, jottei se päädy Tubeen, koska jos päätyy, siitä saattaisi seurata taas lisää laillista päänvaivaa hahmolle joka on jo aikaa sitten kasvanut siihen kokoluokkaan ettei voi enää toimia kovin "under the radar".

 Länsimainen mieli ja kieli tekee usein verbeistä substantiiveja; muuttaa elävät hengittävät kiinnostavat elämykset kuolleiksi, paikalleenjäädytetyiksi nominalisaatioiksi. Wolfe kiertää maailmaa, tutkii perinteitä, ja osaa myös opettaa elävästi. Olin ehtinyt opiskella ravintoa jo kolmekin vuotta, mutta vasta Wolfen myötä ymmärrykseni ja myös omakin kommunikaationi heräsi eloon. Vasta Wolfen esimerkillä pääsin vihdoin itsekin kertomaan oppimaani eteenpäin, ja innostamaan kavereitakin mukaan. Kylmä kuollut tieto ei oikein enää riitä, kun elävääkin on jo tarjolla. Ihmeen ja lapsellisen innostuksen täyteinen ilmaisu antaa asialle merkityksen, puhaltaa hengen aiheeseen. 

Olihan Wolfe myös ensimmäinen joka toi länsimarkkinoille mm. kylmäpuristetun kookosöljyn. Davidin silloinen verkkokauppa Rawfood.com avasi ovensa jo 1994! Superfoodien tullessa Suomeen suunnilleen talvella 2008-09, ensimmäisten verkkokauppojen (ja nykyisten isojen brändien) silloinen valikoima kopioitiin aika suoraan Davidin senaikaisesta verkkokaupasta jonka osoite oli Sunfood.com (nykyään David edustaa LongevityWarehousea). Jäsensivusto BestDayEver.com , sinne liityin keväällä 2007 - maksoi 50 euroa kuussa, mutta kannatti, jopa köyhänä opiskelijanakin. Katsoin videoita aamukuuteen asti, ja yritin herätä ennen iltapäivää ehtiäkseni valmentamaan tennisjunioreita (ja melkein aina myöhästyin :) . Latasin sivustolta niin älyttömän hyviä Davidin (ja vähän muidenkin) luentoja, että pian niiden sisällöstä oli ihan pakko päästä itsekin luennoimaan. Niihin edelleen perustuu nykyinenkin ymmärrykseni ravitsemuksen kokonaisuudesta, ja miten kaikki lähtee maaperän ja koko ekosysteemin elinvoimaisuudesta & mineralisaatiosta.

David oli ihan tulessa jo 2000-2007. Sittemmin hän on kasvanut isoksi tunnetuksi nimeksi, ja tuonut yleiseen tietoisuuteen lukuisia uusia mutta kuitenkin vanhoihin totuuksiin perustuvia terveysinnovaatioita. Edelleen elää silti silminnähden kairos-ajassa kronoksen sijaan - eli ei elä tyypilliseen länsimaiseen tapaan menneisyyden saavutuksia suojellen ja tulevaa peläten, vaan kiinnostavaa, kiehtovaa, mukaansatempaavaa kokemusmaailmaa nauttien. Menestyksen keskelläkin edelleen lapsellinen.

Tässä lisää tärkeitä videoita vuosien varrelta, mitä nyt edelleen Tubesta löytyy:

Vision of Paradise
Extreme Health Seminar
Asking The Right Questions
Medicinal Mushrooms
Cacao Controversy
Inflammation

Olen tykännyt siitä miten Wolfe on avoimesti suositellut huipputuotteita, parhaita firmoja, ja toisia vastaavia "superhero"-tyyppejä, jotka myös haluavat löytää ja jakaa vain parasta. Itse sain jossain vaiheessa pääasiallisen elantoni tuotesuosituksista - ja suurin osa olennaisimmista löydöistäni oli tullut juuri Wolfen audioista, etenkin Thebestdayever.com -sivuston kuukausittaista kysymys-vastaus-osastoa kuunnellessa. Muutenkin muistan, kun kevät-kesällä 2007 kuuntelin miehen puheita jopa tunteja päivässä. Oli paljon muutakin hyvää kuunneltavaa, mutta Wolfe osasi kertoa asiat kiehtovimmin. Hauska anekdootti: 2010 kuulin, miten yksi uusi kaveri vastaavasti luotti Wolfen suosituksiin: katsoi mitä Wolfen oman nettikaupan brändeistä ja tuotteista saisi myös iherbista, ja tilasi ne sieltä :)

Wolfe oli yksi niitä kauan etsimiäni sankarihahmoja, joista kehtaisi ottaa mallia. Jossa rakkauteen, avuliaisuuteen, hyväntekemiseen ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen yhdistyi myös taito, tasokkuus, ja tarkkuus totuudellisuudessa. Joskus Wolfekin on ollut väärässä tai luvannut liikaa, mutta sitten aina tarkennetaan - toisin kuin ne joiden sanomiset on viran tai suhteiden puolesta sidottu institutionaaliseen agendaan tai jo ennalta sovittuun totuuteen. Wolfella jos kellä on toki valtavasti suhteita - mutta siis vapaata laatua, kaikenkarvaisten "kollegojen" kesken jotka haluavat hyvää ja osaavat myös toimia isostikin maailman parhaaksi - ilman intohimoa rajoittavia sitoumuksia.

David tykkää edelleen hienoista hetkistä, tässä pari kuvaa miehen Facebook-feedista:

Hyvin on jaksanut - hirmu positiivisena, vaikka koettu on koviakin. Jos oikein muistan, ei ole viettänyt kokonaista kuukautta samalla mantereella yli kymmeneen vuoteen. Yleensä hurjimmillekin tulee pidempiä pausseja luovuudessa, taukoa inspiroituneessa tuottavuudessa, ihan oikeaa lepoakin. Wolfe ilmeisesti kykenee latautumaan luonnossa matkan varrella, uudistumaan erityisimmissä paikoissa.

 * Tilaa lippu tästä *

Earthing

Posti toi Earhing-lakanat rakastajattaren luo.

Kokemuksia tähän asti:

 - vilkas kolmevuotias rauhottuu ihan eri lailla.

 - toisena havaintona Goddess itse sai jotain kummia oireita aluksi lakanalla nukkumisesta. Hän voi kertoa näistä jatkossa tarkemmin. Ystävänsä Daniel Vitalis ja Ali Schueler olivat kokeneet jotain samaa

 - kolmas havainto oli, että sama villinainen huomasi palautuvansa raskaistakin treeneistä selkeästi paremmin lakanan ansiosta.

Itse olen aina kokenut oloni hyväksi maadoitettuna; tuntuu vaikuttavan tulehdusta lievittävästi kehossa, palautumista tehostavasti, ja jotenkin on sellainen enemmän "sisäinen rauha" -olo.

En luopuisi enää tästä ilmaisesta tai siis passiivisesta terveystekniikasta. Syömiset saa aina hankkia uudestaan; maadoitus tarvii vain asentaa kerran, unohtaa vaikka koko asia ja nauttia hyödyt silti (tosin lakanaa kannattaa kyllä pestä usein). Nyt Viroon lähtiessä otan itseasiassa lakanan mukaan, koska haluan olla parhaassa terässä joka tilanteessa, ja nukkua & palautua erinomaisesti illan päätteeksi.


Kerron jatkossa lisää kuinka urheilijat käyttävät maadoitusta, ja mitä lisäosia kannattaa hankkia jotta lakana varmasti toimii... sen sanon jo tässä vaiheessa, että vuosien kokemuksella ja myös kavereiden kokemusten perusteella voin varauksetta suositella vain maadoituskepin käyttöä; en maadoittaisi enää pistorasiaan tai mielellään edes kerrostalon sähköpatteriin. Jos asut niin, että kymmenen tai ainakin parinkymmenen metrin säteellä makuuhuoneestasi (ja/tai työpisteestäsi) on oikeaa maata kuten multaista kosteuttasitovaa nurmikkoa, suosittelen säästämään satasen tai useamman vaikka ensi kuun ruokabudjetista ja investoimaan johonkin mikä parantaa oloa jatkossa passiivisestikin.

Seuraavana projektinani onkin maadoittaa molemmat vakituisimmat työpisteet myös, eli datailla jatkossa maadoitettuna, jolloin staattiset sähköjännitteet pääsevät samantien purkautumaan kehostani, eikä edes wlan-yms-säteily ja sähkösaaste häiritse samalla tavalla, ja huomaan jaksavani paremmin, ja ideoiden virtaavan jotenkin kirkkaammin.

Maadoituksesta on hiljattain tehty pari asiallista dokumenttia; etsin nekin tähän ja ehkä muitakin herkullisia linkkejä, ja esim. mitä muut blogaajat ovat aiheesta kokeneet. Siihen asti TiedonPortaat-facebooksivu tarjoaa linkkejä aiheesta

Dissolving Illusions

Saimi löi käteen oivallisen kirjan rokotteista, ja samalla koko allopaattisen lääketieteen "unohdetusta" historiasta.

Saimi ja Samuli ovat tuoneet Suomeen Suzanne Humphriesin luennoimaan rokotteista, ja nyt syyskuussa tuovat uudestaan.

Minulle formaldehydin, metyylielohopean, alumiinin yms. myrkkykoktailin piikittäminen on ollut luotaantyöntävä ajatus jo noin kymmenen vuoden ajan, suunnilleen siitä asti kun luontaisterveyden maailmankuva alkoi tulla tutuksi. Suzanne kuvaa asian osuvasti Radio Rockin haastettelussa. Viime aikoina on alkanut vaikuttaa jopa siltä, että rokotteet ovat se, millä nykyihmisten elinikäinen lääkeyhtiö-asiakkuuskierre aloitetaan - eikä sattumalta, vaan maailman isoimmat ja poliittisesti vaikutusvaltaisimmat korporaatiot tottakai tietävät mitä tekevät (tuskin vahingossa olisivat asemansa saavuttaneet). Annetaan asiantuntijoiden puhua, tässä lainauksia kirjasta minun melko vapaasti suomentamana:

Ensi kerran kun olet lääkärissä ja kerrot epäileväsi rokotteiden turvallisuutta, ja sinulle sanotaan "vain lääkärit voivat ymmärtää, luota meihin..." ota huomioon, ettei myöskään lääkärille rokotteiden kyseenalaistaminen ole yhtään sen sallitumpaa" :) Niinpä: rokotteista ei moni puhu, samasta syystä kuin moni ei kovin julkisesti viitsi vaikkapa Sisilian saarella huudella mafiastakaan.

Kirja kertoo kymmenien sivujen verran 1800-luvun oloista; kuinka yleisiä kaikenlaiset taudit olivat (ennen rokotusten keksimistä) - ja tautien määrä ei johtunut rokotteiden puutteesta :) Vaan karmeista kaupunkioloista. Teollistumisen (ja siihen liittyvän kaupungistumisen) alkuaika oli jotain, mitä ei onneksi tarvinnut henkilökohtaisesti olla kokemassa. Se, mikä oli jo ihan perus siisteyden ja muiden nykyään itsestäänselvien edistysaskelien ansiosta, on jälkeenpäin laskettu rokotteiden ansioksi. Yleensä rokote on tullut kuvioon vasta siinä vaiheessa, kun kyseinen tauti on jo ehtinyt muutenkin hävitä murto-osaan.


"Kun alkuasuasukkaat alkoivat käyttää valloittajan vaatteita ja juoda heidän viskiään, alkoi terveys luhistua."

Ei ihmisten oikeasti kuuluisi sairastella villieläimiä enempää - ja oikeilla keinoilla ei senkään vertaa.



Pari osuvaa lainausta:

"Kukaan ei ole kyllin hyvä hallitsemaan toista ihmistä, ilman toisen suostumusta."
 - Abraham Lincoln

"Lainsäädännön ei tule pakottaa ketään lääketieteelliseen toimenpiteeseen, eikä myöskään johonkin tiettyyn tieteelliseen teoriaan."
 - Professori F.W. Nyman, 1800-luvulla


"Ei ole yllätys, että terveys paranee kun lakataan käyttämästä laimennettua viemärijätettä perusjuomana."
 - Dr. Thurman Rice, 1932 (eli on muitakin tekijöitä kuin rokotteet, jotka ovat vähentäneet tauteja)

"Ennen valkoisen miehen tuloa meillä oli hyvä terveys eikä mitään tauteja."
 - aboriginaali nainen


Vapaamuotoisesti käännettynä sivulta 336:

"Kun akateemisen tutkimuksen tarkoitus on vaalia yhteistyön henkeä, kenenkään ei sallita purra ruokkivaa kättä.

Ollakseen hyödyksi kansalle, valtiollisten suositusvirastojen tulisi olla itsenäisiä suurteollisuuden vaikutuksesta. Mutta silloin he joutuisivat eristäytymään eivätkä saisi olennaista tietoa juuri mistään.

Niin kauan tämä akatemian, valtiohallinnon ja suur- (tässä tapauksessa rokote-) teollisuuden epäpyhä liitto on voimassa, jokaisen oma terveys ja lastenkin turvallisuus on oman tutkimuksen ja harkinnan varassa."


S. 397:
"Ravintoarvot tänä päivänä saattavat vaikuttaa vajailta... mutta 1800-luvun teollistuvissa kaupungeissa, kun tautikuolleisuus oli melkein kymmenen kertaa korkeampi, ravinnepuutokset olivat vielä valtavasti vakavampia. Kaiken kaikkiaan koko yhteiskunta on paljon paremmin ravittu tänä päivänä, verrattuna toissavuosisadan tyypillisiin (kaupunki)oloihin."


"Toivoisin, että kollegani, jotka niin pitkäpiimäisen vaikeaselkoisesti puhuvat tämänkin taudin hoidosta, tunnustaisivat että ruoho niityillä, kaikessa vaatimattomuudessaan, on heidän hienostelevaa viisauttaan ja ylivertaisia ihmelääkkeitään voimallisempi parantaja."
 - Abraham Bogaert, vuonna 1711


Voiko mikään auttaa malariaan?
"Jo toissavuosisadan vaihteessa huomattiin, että kanelitarhoissa työskenteleviin ei malaria tarttunut."


Samoihin aikoihin, jo yli sata vuotta sitten, Suomessa hiljattain kielletystä kolloidihopeasta sanottua:

"Kolloidihopean ominaisuutena on tappaa ja tuhota kaikki patogeeniset bakteerit, mikäli ne ovat päässeet verenkiertoon läpi luonnollisten esteiden - ja luultavasti jopa neutralisoida niiden tuottamat toksiinit.
... loistava tulevaisuus on luvassa tälle uudelle hoitomuodolle, joka on yksi luotettavimpia apuja septisiin haavoihin ja infektioihin."
(harmi, muttei yllätys, että sen jälkeen suosiotaan ovat nostaneet vain lähinnä patentoitavissa olevat asiat joita voi monopolilainsäädännön turvin kaupata monopolihintaan :)


Kirjan oivallinen loppukaneetti, vapaasti suomennettuna:
"Kansalaiset on johdatettu uskomaan maailman olevan vaarallinen paikka, ja vain valtioden ja muiden hierarkkisten jätti-instituutioiden kykenevän tarjotamaan turvaa kaaoksen keskellä - koska ne ovat isompia ja viisaampia kuin ihmisenkokoisemmat yhteisöt. Ja tämä 'suoja' perustuu aina sääntöihin ja rajoituksiin - jotka koskevat sitten jokaista, alueiden, suhteiden, tilanteiden, tarpeiden ja yksilöiden itsestäänselvistä eroista riippumatta. Ne jotka uskovat ylhäältasaneltuun sääntösysteemiin, menettävät luottamuksen itseensä, omiin kykyihinsä, toisiinsa, ja lopulta luovuttavat myös ajattelunsa ja päätöksentekonsa systeemin harteille.

Lääkärit toimivat tyypillisesti samoin. Itsenäinen ajattelu ulkoistetaan yleisestihyväksytyille teksteille, neuvottelukunnille ja traditioille jotka vaihtelevat kunkin aikakauden poliittisten tuulahdusten mukaan.

Kukaan - edes kaikkein koulutetuin immunologi - ei kykene ymmärtämään tahi kuvaamaan kaikkea mitä ihmiskehossa tapahtuu rokotuksen jälkiseurauksena. Jos lääkärit tietäisivät, miten vähän tänä päivänä rokotteista tiedetään ja immunnijärjestelmästä ymmärretään, heillä olisi suoranainen velvoite kertoa potilaallekin ettei näitä asioita oikeasti vielä tiedetä."



Kirjan voi hakea omakseen Pur Terveyskaupasta Tavastian naapurissa. Tai tilata sähköpostilla saimi_rautavaara@hotmail.com , jolloin kirjan lähettäminen maksaa 11€ (se on aika iso järkäle, ja Itellan hinnoissa tuntuu lainsäädännölläsuojeltu monopoliasema, ihan kuin junalipuissakin). Kirjan hinta on 25€, ja se summa menee kokonaan kirjoittajille (Suzanne, ja Roman Bystrianyk).

Mikäli aihe kiinnostaa, lisää voi kotimaankielellä lukea vaikkapa näistä:
Rokotusinfo.fi
Antti Heikkilän rokotus-artikkelit

Helppo omaksua, ja helppo toteuttaa

Tapasin yhtä alan tyyppiä, joka kertoi hyviä vinkkejä jotka ovat itsellä toimineet:

1. Sienet
 - reishi rauhoittaa illalla, jos käy ylikierroksilla

2. Marjat
 - hedelmät ovat aikalailla korvaantuneet kotimaisilla marjoilla - ravinne- ja makutiheys (kuten myös tuoreus) eri luokkaa

3. Hapatteet
 - Suomi on mahtava maa, täällä saa edelleen pastöroimattomia luomu-lähihapatteita, jopa lähikaupasta
 - kaikki sulaa paremmin, vatsa toimii paremmin, kaikesta saa enemmän irti, tuottaa happea lantion alueelle; yleisesti elävämpi olo (kuin jos kaikki safka olisi miltei steriloitua lautasmallin tapaan)

4. Pitkällejalostetut nykyviljat eivät enää ole ruokavalion keskiössä (lautasmallista huolimatta ;)
 - leipää ei tarvitse syödä; voi syödä vaikka avocadon

5. Makeanhimo pienenee kun syö runsaasti vihreitä (salaatti, smoothie, hapate, mehu, marinadi, mikävaan)

Siitä juteltiin myös paljon, kuinka tärkeää toisia auttaessa on, että keinot on helppo ottaa vastaan, ja ottaa käyttöön. Eli tuttua, turvallista - ja helposti saatavaa ja lautaselle kaadettavaa. Esim. kotimaisten marjojen lisääminen ruokavalioon on jotain, minkä jokainen voi tehdä, osaa tehdä, uskaltaa tehdä, ja vieläpä nauttii lopputuloksestakin. Samoin minkä tahansa paheen korvaaminen luonnonversiolla voi olla yllättävän helppoa: hunajahylly ei ole kaukana karkkihyllystä jne.

Ihmettelin, miksi kaupat ovat edelleen vain passiivisia logistiikkalaatikoita. Kun aktiivinen kauppiashan voisi kouluttaa asiakkaasta itselleen huipputerveen ystävän. No, tiesin kyllä itsekin vastauksen, mutta alan ammattilainen vahvisti saman: mitään ei saa Suomessa kertoa. :) Esimerkkejä:

 - kurpitsansiemenellä on lain mukaan vain yksi ainoa virallinen ravintosisältö. Vaikka jokainen aisti näkee ettei se kiinalainen ole ollenkaan samalta planeetalta kuin se voimakas Styrialainen, silti lain mukaan niillä "pitää olla" sama ravintoarvo :) Niissä ei siis saa olla mitään eroa :) Ainakaan sellaista jota saisi asiakkaalle mainita. SIKSI se paska kiinalainen on edelleen siellä hyllyssä: kauppias ei saa kertoa asiakkaalle miksi kannattaisi ostaa se oikeasti toimiva versio. Kiitos valtio, kiitos politiikka, kiitos lainsäädäntö <3 Eli siis: tästä lähin kun kohtaat jonkun yhteiskunnallisen ongelman, älä pliis ainakaan lainsäätäjää pyydä "apuun". Minua ottaa päähän nähdä, miten vaihtoehtoihmisetkin usein vaativat lisää sääntelyä, viimeksi vaikkapa vaihtoehtohoitojen alalle. Sääntely voi olla hyvä asia - kunhan sitä ei tee se kaikkein suurin pakkomonopoli nimeltä valtio. Sertifiointi voi olla hyvä juttu - kunhan valtio ei puutu asiaan. Säännöt voivat olla tosi hyvä juttu - kunhan niitä ei pakoteta one-size-fits-all tyyliin valtion toimesta.

 - sama koskee kaikkia kauppoja ja kaikkia tuotteita. Ruoka-alalla siis. Mieti, jos vaikka kännykkäkauppias ei saisi vastata mihinkään kysymyksiin tuotteiden paremmuudesta? :) No, niin käy kun valtio tulee auttamaan. Valtion keinovalikoimaan kuuluu kiellot, rajoitukset, ja.... ei juuri muuta. No, tulonsiirrot, mutta nekin on aina otettu väkisin pois niiltä jotka tekevät jo hyvää työtä.

Aina kun valtio tekee jotain, se koskee universaalisti kaikkia. Mikään ei tosimaailmassa toimi universaalisti kaikille. Olisi kauheaa, jos kaikkien pitäisi lukea esim. minun blogiani. Voi olla, että ajatukseni saattaa jonkun mielestä olla ihan loistavia ja tyylikin kohdillaan - ja samaan aikaan noin muutamalle miljoonalle tämä olisi ihan kidutusta. No, jos valtio tekisi tämän, se koskisi kaikkia ja kaikkien olisi pakko osallistua. Kyllä - valtion koulujärjestelmä voi olla hyvä joillekin. Mutta entä ne muutama miljoonaa joiden kehitystä tai fiilistä tai ajankäyttöä se ei palvellut senkään vertaa kuin tämä blogi jotain lääke-edustajaa? Jatketaan vielä hieman ajatusleikkiä: mitä, jos minun blogini, sen lisäksi että kaikki olisivat pakotettuja lukemaan juuri sitä, maksaisi jokaista lukijaa kohden yli tuhat euroa kuukaudessa - ja tämä raha otettaisiin väkisin kaikilta jotka tekevät hyvää työtä ja elättävät itse itsensä? No edelleen, tervetuloa mihin tahansa kaikille pakotettuun, viimeisiltä aitoa työtä tekeviltä väkisinotetulla rahalla erittäin kalliisti rahoitettuun, vuosi vuodelta tehottomammaksi ja kalliimmaksi muuttuvaan valtion ohjelmaan kuten koulutus tai terveydenhuolto. Kuulostaa ihan hassulle, ja onkin sitä. Hassuinta on kuitenkin se, että kansa suorastaan vaatii juuri noin hassuja ratkaisuja - koska eivät ole (valtion koulussa) oppineet näkemään niitä kirjaimellisesti miljoonia muita vaihtoehtoja ratkaista mikä tahansa ongelma tai tuottaa mikä tahansa palvelu.

Ehkä tämän asian perusteleminen on lopulta se, miksi jaksan vielä vaikuttaa. Muuten voisin keskittyä tukemaan niitä jotka jo tekevät enemmän ja paremmin. Tämä on se viimeinen asia, jota kaikki hyvätkään tyypit eivät vielä ole täysin sisäistäneet. Joten luultavasti tulen jauhamaan aiheesta niin kauan kunnes siitä tulee tylsä koska kaikille kavereille se alkaa olla yhtä itsestäänselvää kuin kaikki muukin mitä tässä tuli vuosia jauhettua.

Humalaton olut (thank god it's friday)

Kalja ei koskaan toiminut minulla. Siitä tuli väsynyt olo - juuri silloin kun haluaisin olla energisimmilläni (you know what I mean...)

Daniel Vitalis sitten lopulta osasi kertoa, mikä kaljassa on pielessä. Ei kaljassa alunperin mitään humalaa ollut (englanniksi "hops"). Olut oli itseasiassa hyvinkin androgeeninen juoma alunperin - siis sellainen jolla, no, todellakin lähtee *meininki* käyntiin. Kirkkohan ei "meiningistä" tykännyt, joten määrättiin että kaikkeen kaljaan tulee laittaa humalaa, joka estrogeenin tavoin kasvattaa rintoja, pyöristää mahaa - ja etenkin miehillä surkastuttaa sekä seksihalut että -kyvyt, ja muutenkin miehisen Draivin *turvallisemmalle* tasolle.

Tuntuu uskomattomalle, ettei Alkosta meinaa löytää ensimmäistäkään humalatonta olutta. Muutenhan juoma saattaisi olla mitä parhainta ja nesteyttävintä elävää ravintoa b-vitamiineineen, entsyymeineen ja jopa elävöittävine probiootteineen. Kerran löysin yhden, se oli joku inkivääriolut, ja siitä jäi kyllä huomattavasti pirteämpi olo kuin estrogeenikaljoista. Lisäksi erinäisissä kotibileissä olen joskus saattanut maistella jonkun kollegan tekemiä todellisiä perinneoluita, joissa humalan sijaan käytetty toinen toistaan "testompia" yrttejä, sekä myös maksaa tukevia rohdoksia. Huh! Sellaisia kittaisin melkein vaikka päivittäisenä perusjuomana ;)

Tampereen Teerenpelissä (jos oikein muistan; jossain high class mestassa kuitenkin) biohakkeri-frendi tilaa kuin tilaakin aina humalatonta olutta - jossa humalan tilalla on kaikkein miehekkäintä yrttiä eli peräti männyn siitepölyä (mikäli oikein ymmärsin?). Juoman nimi on Alba Scots Pine Ale, ja panimona Williams Brothers Brewing Company.

Viimeksi Prismassa maistoin kehuttua Kuulas-aitosiideriä. Kysyin Alkosta aitosiidereiden perään, eikä edes tilausvalikoimassa ollut ensimmäistäkään. Tietenkin valtion monopoli on kaikkein kehnoin tässäkin; vähittäiskaupassa on sentään yhden sijaan peräti kaksi :) - joten niiltä kehtaa jotain kysyäkin. Jätin Prisman kassalle (olisin voinut jättää myös infoon) toiveen tilata valikoimaan Williams Brothers Brewing Company Alba Scots Pina Ale. Ehkä se on siellä jo ensi kerralla. Halusin jakaa tämän ajatuksen, jos vaikka useampikin innostuu tekemään samoin. Ja tosiaan, myös radalla/baaritiskillä voi kysellä humalattoman oluen perään & aitosiiderin autuuteen.

P.S. Kaikki luomusiideritkin ovat vettä, kemikaalisokeria, kemikaaliviiniä ja lisä- yms muokkausaineita. Ainoastaan aitosiideri on tehty aidoista aineksista: vesi, luomuomenamehu, käyttäminen.

Korjaus: ilmeisesti Williams Brotherskin käyttää estrogeenista väsy-humalaa, mutta vain hyvin vähän.

P.P.S. Kuulin asiaan perehtyneeltä kaverilta, että Alkon tulee sääntöjen mukaan myydä kuukaudessa (vähintään) tuhat kappaletta tiettyä tuotetta, tai muuten kyseistä viiniä ei voida pitää valikoimissa. No, oikeasti parhaita eli pientila-artesaaniviinejähän ei aina edes tuoteta niin montaa pulloa, että niitä voisi pitää Suomessa valikoimassa edes kuukauttakaan - vaikka ostaisi koko erän :) Taas yksi syy lisää, miksi väkisinpakotetut jättimonopoli-byrokratiahierarkkiakoneistot eivät vaan palvele laatua ihan parhaalla mahdollisella tavalla :)

Boys of (Estonian) Summer

Tykkään toki voimatreenistä, nopeudesta ja kestävyydestä... Mutta ylivoimaisesti hauskinta on silti kaikki mikä liittyy koordinaatioon ja motoriikkaan. Kaikki se, mitä lapset tekevät kun niiden sallii temmeltää, ja kuinka myös kaikki biologiset lähisukulaisemme leikitellen pitävät itsensä huipputerässä.

Laadukkaan ravintolan pihalla oli ihan mielettömät viidakkotemppuradat ja ties mitkä kiipeilytelineet. Voisi joskus vaikka juosta paikalle, kikkailla itsensä väsyksiin, ja nauttia edullista lähiruokaa kosken liplatellessa. Huh, mikä mesta!

Tilaisinkohan liput Sisusavotta Camppiin? Voisi ensikuussakin jatkaa temppuilua, muutenkin kuin sillankaiteilla ;)

Koen myös, että mstaudissa, kuten kaikessa hermoston kehittämisessä, tärkeintä on juuri ilo, leikki - ja fyysinen sellainen. Motorinen koordinaatiokikkailu tuntuu olevan parasta "aivolääkettä", vielä parempaa kuin kemialliset versiot ;) Kiipeilystä harrastuksena saattaisin tykätä tosi paljon. Mutten todellakaan jaksa lähteä nollatietoisuushalleihin, joissa "urheilijalle" tarjotaan lisäainejuomaa eineslihapiirakalla. Ei sen tasoinen meininki vaan vedä puoleensa. Miten olisi luonto ja lähiruoka?

Mitä muita koordinaatioleikkejä on aikuisille? Lapsillehan löytyy ties mitä huvipuistoja liukumäkineen, mutta on aikuisillekin tarjolla boulderoinnin lisäksi ainakin pallopelit. Ja telinevoimistelu. Ja tanssitunnit. En vaan ole oikein enää vuosiin juurikaan eksynyt ankeisiin meluhalleihin, joita leimaa homeinen sisäilma koneellisine ilmanvaihtoineen, einestason tarjoilu, ja luonto työnnetty kaikilta osin niin kauas kuin mahdollista - ja viimeistään 60 kertaa sekunnissa välkkyvät halogeenivalot vie viimeisetkin viidakkomehut. Lähinnä huomaan leikkiväni ohimennen puistojen kiipeilytelineissä ja joskus (pienien, turvallisten..) siltojen kaiteilla. Joskus polkupyörällä pääsee kokemaan myös vauhdin hurmaa ja koordinaatiota esim. jossain metsäreitillä.

Alamäkiluistelu :)

Jos olisin coolimpi, osaisin skeitata, snoukata ja surffata

Parkour... Siinä hyvä idea; katsotaan jos sattuisin jo seuraavien treenien aikana olemaan samassa kaupungissa. MovNat-leireille voisin alkaa osallistumaan, ja katsoa ketä ja mitä jatkoideoita tulee vastaan.

AcroYoga... Hyvinhän näitä aidosti (akrobaattisen-)hauskoja lajeja alkaa tulla esiin. Ennen luultiin että vain lapsilla sais olla kivaa (mielellään ei niilläkään), ja että tulokset ja jopa terveyskin tulisi tylsyydensietoa kehittämällä. Totuushan on aika tasan päinvastoin, eikä se kaikista monotonisin pakkoliikunta ole enää niin suosittua, tai kärsimys muutenkaan. Yksikään lapsi tai ihmisen biologinen lähisukulainen ei ikinä lähtisi tasatahtiselle juoksulenkille ennalta määrätyn reitin mukaan - eikä liioin salillekaan. Tykkään sekä lenkeistä, salista että spurteista - mutta melkein kaikki leikkisämpi, pelillisempi ja luonnollisempi mitä keholla voi kikkailla, on vielä hauskempaa. Jos käyn välillä pihalla juoksemassa, voi olla hieman raikkaampi olo palata koneelle. Jos vedän oikean spurtin, niin että saa väistellä puita kaarteissa, tulen jo huomattavan eri fiiliksissä takaisin. Jos kävelen myös käsillä, vielä parempi. Mutta kun edes yritän kiivetä jotain seinää ylös, hyppään kiveltä toiselle, ja pompin rappuset ylös ja akrobaattisesti keikautan itseni takaisin nurmikolle (ja sitten vielä parilla harppauksella päihitän viimeisen ylämäen ennen pihaa), huh, että alkaa teksti luistaa. Onkohan aikuisille jotain akrobatiakursseja - vai ottaa vaan ja alkaa opetella youtubesta jotain trapetsihyppelyä..?

Seikkailu, tienpäällä oleminen itsessäänkin kysyy kaikenlaista koordinoimista, ja tuntuu jännän-kivalle kuten leikin kuuluu. Usein päätyy kiinnostaviin paikkoihin ja uusiin maisemiin, joissa voi hypätä vaikka kaiteelle tasapainoilemaan kuten tätä lausetta näppäillessä.

Onneksi kotona odottaa oma minitrampoliini. Ja työpisteen läheisessä niemennokassa tulee kikkailtua kivillä ja kallioilla

Puhuttiin myös siitä, miten rahan ja isojen resurssien maailmassa on tärkeää tehdä asiat tarkan suunnitellusti: tapaamiselle on tietty aika ja paikka, ja se tiedetään usein jo puoli vuotta etukäteen.

Kun taas lapset kannattaa kasvattaa niin että elämä on lähellä ja ympärillä. Hippimeininki sopii lapsille muttei aikuisten aikaansaamiseen. Kuinka siis luoda elämään yhtä aikaa kaksi äärimmäisen vastakkaista energiaa ja olosuhdetta? Huomaaan, että joskus ns. köyhissä ja syrjäisissä oloissa voi lapsilla olla jopa paremmat mahdollisuudet kaveerata spontaanisti, kun on vähemmän muureja välissä. Mitä "hienompi" alue, sitä steriilimpi (good for business, boring for kids)

Omassa laiffissa haluan tietenkin yhdistää parhaat palat molemmista. Merkata "Happy Calenderiin" vaikka puolen vuoden päähänkin jutut mitä todella voin odottaa ilolla ja innolla. Vierailla mitä hienommilla hienostoalueilla ja huipputyylikkäissä ruokapaikoissakin. Ja aina pitää oman sydämeni leikkisän likaisena & laittoman lapsellisena. Yhdistää spontaanius disipliiniin luomiin reunaehtoihin; liittää luovuus tosimaailman targetteihin.

Gallupin tuloksia

Vielä on aikaa äänestää (gallup löytyy oikealta sivupalkista), mutta jo nyt on nähtävissä, että kaikkein eniten kaivataan tuotesuosituksia (sekä myös opastusvideoita "foodauksen" arkisiin käytäntöihin)

Kuten sanottu, haluan tässä jakaa sen mitä haluaisin sanoa kaikille - mutten ehtisi sanoa kaikille erikseen.

Yksi minulle läheisimmistä aiheista on supersafkojen laatu - eli ei pelkästään minkä nimistä ruokaa ostaa, vaan ennen kaikkea mitä laatutasoa. Usein seikkaillessa törmään todella tietoisiinkin tyyppeihin, jotka uskovat tekevänsä itselleen hyvää lehmänlannanmakuisella "luomu" chlorellalla, ja geneerisellä luomu "raaka"kaakaojauheella, joka saa smoothien maistumaan melkein jätevedelle. Ja syynä on "mistä noita vois tietää..."

Juuri niin, totta; eihän tällä(kään) alalla kenenkään asia tai bisnes ole huolehtia koko alan laatutietoisuuden kehittymisestä oikeaan suuntaan; kaikkien bisnes on myydä sitä omaa juttuaan (tai "yhteistyökumppanin" juttua), mahdollisimman monille. Myyntiä myynnin vuoksi. Pitkään, kun olin poissa julkisen vaikuttamisen kuvioista, huomasin kyllä ongelman pikkuhiljaa pahenevan. Mietin eri keinoja aloittaa tuotesuositusten jakaminen uudestaan - mutta ne kaikki tuntuivat niin vaivalloisille, etten koskaan saanut aikaan. Nyt tajuan, että se on paras vaan tehdä - helpoimmalla ja simppeleimmällä tavalla - jonka Blogger.com tarjoaa. Mitä monimutkaisemmaksi (ja hintavammaksi) jonkin asian toteuttaminen menee, sitä kauemmas katoaa integriteetti. Usein ihmiset luottavat sitä enemmän, mitä isommalta organisaatiolta suositus tai tieto tulee. Todellisuudessa juuri isoihin koneistoihin voi luottaa kaikkein vähiten.

Lisäsin (tai siis lisään sitä mukaa kun vastaan tulee) yläpalkissa näkyville alasivuille - tavallaan jopa monen vuoden tauon jälkeen - tuotesuositukset joiden tarkoitus on palvella sinua. Omat tienestini saan enemmän kuin riittävästi suhteina ja kiitollisuutena, sekä lukijakuntaan että kauppiaisiin, plus, minulle on henkilökohtaisesti tärkeää että ala kehittyy laadullisesti oikeaan ja oikeista asioista tietoiseen suuntaan. Että kun käyn kaupassa tai kavereilla, siellä on hyllyt täynnä hyvää. Plus se, että asemani puolesta voin saada tuoreinta tietoa sekä alan toimijoilta että asiakkailta, on itsessään vähintäänkin ison rahan arvoista. Googlaa "Gift Economy" ja/tai "Charles Eisenstein" jos haluat lisää tietoa uudemman ajan ansaintalogiikasta. Toki voin edelleen tehdä ihan perinteisiäkin diilejä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ("taloudellisesta"kin) toiminnasta(ni) kannattaa nykyään ja etenkin tulevaisuudessa perustaa runsausperiaatteelle, Gift Economy -tyyliin, antamisen ilossa ja avoimuuden valossa. Gift Economy on jokatapauksessa se pohja, jolle myös niiden harvojen ja valittujen niukkuuteen perustuvien Scarcity Economy -diilien kannattavuus lopulta perustuu (etenkin jos haluaa olla niin hyvässä asemassa, että voi niissäkin valita parasta eikä vain nopeinta tai epäeettisintä suurteollisuusrahaa). "Oikeiden" yhteistyökumppaneiden kanssa voisi aika pienilläkin lukijamäärillä enemmän kuin elättää itsensä. Kuitenkin hauskuus piilee aidon pientoimimman promottamisesta, joka ei perinteisessä bisnesmielessä ole järkevää ollenkaan, mutta joka laatutietoista lukijaa saattaa kiinnostaa sitäkin enemmän.

Muutenkin haluan yhä vahvemmin päästä kertomaan kaikista aidoista, yleensä pienistä, oikeasti hyvistä jutuista, joille normaali mainostaminen ei ehkä ole taloudellisesti mahdollista, mutta joista kertominen on sitäkin suurempi lahja sinulle joka voit hyötyä biodynaamisen lähitilan ylivoimaisesta laatutasosta.

Tämän takia maailma tarvitsee lisää vapaata lahjataloutta ja open source -meininkiä. Parasta laatua tarjoavat aikalailla aina ne käsityöläiset, joille ei kokonsa puolesta ole massamainostaminen kovin kannattavaa tai edes mahdollista. Ja ne, joista yleensä kuulet (massa)mediassa, no, niiden missio taitaa olla lähinnä korruptoida koko ajatus että maailmassa olisi joskus voinut olla jotain aitoa saati laadukasta :) Laatu = hands on. Massatuotanto = alkuperätietoisuuden kadottaminen. Joten ainoa keino kääntää kehitys oikeaan suuntaan, on kehittää muita malleja mediatuotantoon, kuin "perinteinen" riippuvuus isoimmista mainostajista. Blogger.com tarjoaa sen mahdollisuuden. Tämän uuden viidakkosivuston ylläpitäminen ei maksa minulle tippaakaan aikaa, vaivaa eikä rahaa. Silloin kun haluan sanoa jotain, tarjoaa tämä mahdollisuuden itsellenikin kokea jotain puhdistavaa, kuin saisin parasta hoitoa ilmaiseksi. Nautitaan tästä mahdollisuudesta <3 Ja voin luvata, että kaikki mitä tänne olen koonnut tai kirjoittanut, on ollut nautintoa eikä työtä. Jos sitä joutuisi tekemään jonkun suurteollisuus-agendan "hyväksi", olisin palanut loppuun jo ekana työpäivinä. Hyvää sen sijaan on ilo tehdä, ja hyvän luominen & jakaminen ruokkii myös tekijäänsä - sillä kaikkein tärkeimmällä tavalla, joka menee kauas niukkuustalouden tuolle puolen. Jos työstä voi saada samat vaikutukset kuin yhtä lailla aikaa vievistä usean sadan euron luomuhoidoista, eikö siinä silloin kirjaimellisesti tienaa rahaa? Tosin ilman jopa hoitojenkin vaatimaa työmatkarasitetta. Ei se ole mitään "uuden ajan logiikkaa", se on vain maalaisjärkeä - joka jossain vaiheessa taisi ihmiskunnalta hetkeksi unohtua, kun oli niin kiire viedä ruuhkassa lapsia ympäri kaupunkia seitsemään eri harrastukseen :)

Olen avoin edelleen kaikenlaiselle yhteistyölle, myös taloudelliselle. Mutta kuten monet kaverit, kollegat ja läheiset nykyään, tehdään tätä tarkoitus edellä ja resurssit renkinä.

Sen tajusin myös tänään kun asiaa pohdin, että löytäisin, kuten moni muukin blogaaja, kannattavampaa käyttöä ajalleni. Mutta kanavan ylläpito kun ei itsessään maksa edes vaivaa, niin koko elämän kannalta se on plussa että pääsee jakamaan mitä on sydämellä. Tulee tosi hyvä olo, kun saa sanotuksi jotain mikä on totta, mistä tulee vahva tunne, mikä on varmasti hyvä saada julki. Se on raikastavaa, puhdistavaa ja kaikinpuolin antoisaa - riippumatta lukijamääristä tai tuotemyynneistä. Taide on arvokasta itsessään - ja etenkin sen tekeminen.

P.S. Kiitos kaikille, jotka nykyään puhuvat superfoodien laadun puolesta (ja toki myös kaikille jotka puhuvat yleensäkin aidon ja tuoreen ravinnon ja alkuperätietoisuuden merkityksestä) - ja jakavat laatuvinkkejään; sekä suorina suosituksina että vihjeinä mihin huomiota kannattaa kiinnittää. Yksi parhaista tavoista parantaa maailmaa, on opettaa itseään ja toisia kiinnittämään huomio oikeisiin seikkoihin, valintatilanteissa yleensäkin. Asioihin, jotka palvelevat ihmistä - maailmassa jossa suurin osa valinnoista on jo pitkään totuttu tekemään mainostajaa/suurteollisuuskoneistoja palvelevan "tiedon"/manipulaation pohjalta.