Dissolving Illusions

Saimi löi käteen oivallisen kirjan rokotteista, ja samalla koko allopaattisen lääketieteen "unohdetusta" historiasta.

Saimi ja Samuli ovat tuoneet Suomeen Suzanne Humphriesin luennoimaan rokotteista, ja nyt syyskuussa tuovat uudestaan.

Minulle formaldehydin, metyylielohopean, alumiinin yms. myrkkykoktailin piikittäminen on ollut luotaantyöntävä ajatus jo noin kymmenen vuoden ajan, suunnilleen siitä asti kun luontaisterveyden maailmankuva alkoi tulla tutuksi. Suzanne kuvaa asian osuvasti Radio Rockin haastettelussa. Viime aikoina on alkanut vaikuttaa jopa siltä, että rokotteet ovat se, millä nykyihmisten elinikäinen lääkeyhtiö-asiakkuuskierre aloitetaan - eikä sattumalta, vaan maailman isoimmat ja poliittisesti vaikutusvaltaisimmat korporaatiot tottakai tietävät mitä tekevät (tuskin vahingossa olisivat asemansa saavuttaneet). Annetaan asiantuntijoiden puhua, tässä lainauksia kirjasta minun melko vapaasti suomentamana:

Ensi kerran kun olet lääkärissä ja kerrot epäileväsi rokotteiden turvallisuutta, ja sinulle sanotaan "vain lääkärit voivat ymmärtää, luota meihin..." ota huomioon, ettei myöskään lääkärille rokotteiden kyseenalaistaminen ole yhtään sen sallitumpaa" :) Niinpä: rokotteista ei moni puhu, samasta syystä kuin moni ei kovin julkisesti viitsi vaikkapa Sisilian saarella huudella mafiastakaan.

Kirja kertoo kymmenien sivujen verran 1800-luvun oloista; kuinka yleisiä kaikenlaiset taudit olivat (ennen rokotusten keksimistä) - ja tautien määrä ei johtunut rokotteiden puutteesta :) Vaan karmeista kaupunkioloista. Teollistumisen (ja siihen liittyvän kaupungistumisen) alkuaika oli jotain, mitä ei onneksi tarvinnut henkilökohtaisesti olla kokemassa. Se, mikä oli jo ihan perus siisteyden ja muiden nykyään itsestäänselvien edistysaskelien ansiosta, on jälkeenpäin laskettu rokotteiden ansioksi. Yleensä rokote on tullut kuvioon vasta siinä vaiheessa, kun kyseinen tauti on jo ehtinyt muutenkin hävitä murto-osaan.


"Kun alkuasuasukkaat alkoivat käyttää valloittajan vaatteita ja juoda heidän viskiään, alkoi terveys luhistua."

Ei ihmisten oikeasti kuuluisi sairastella villieläimiä enempää - ja oikeilla keinoilla ei senkään vertaa.



Pari osuvaa lainausta:

"Kukaan ei ole kyllin hyvä hallitsemaan toista ihmistä, ilman toisen suostumusta."
 - Abraham Lincoln

"Lainsäädännön ei tule pakottaa ketään lääketieteelliseen toimenpiteeseen, eikä myöskään johonkin tiettyyn tieteelliseen teoriaan."
 - Professori F.W. Nyman, 1800-luvulla


"Ei ole yllätys, että terveys paranee kun lakataan käyttämästä laimennettua viemärijätettä perusjuomana."
 - Dr. Thurman Rice, 1932 (eli on muitakin tekijöitä kuin rokotteet, jotka ovat vähentäneet tauteja)

"Ennen valkoisen miehen tuloa meillä oli hyvä terveys eikä mitään tauteja."
 - aboriginaali nainen


Vapaamuotoisesti käännettynä sivulta 336:

"Kun akateemisen tutkimuksen tarkoitus on vaalia yhteistyön henkeä, kenenkään ei sallita purra ruokkivaa kättä.

Ollakseen hyödyksi kansalle, valtiollisten suositusvirastojen tulisi olla itsenäisiä suurteollisuuden vaikutuksesta. Mutta silloin he joutuisivat eristäytymään eivätkä saisi olennaista tietoa juuri mistään.

Niin kauan tämä akatemian, valtiohallinnon ja suur- (tässä tapauksessa rokote-) teollisuuden epäpyhä liitto on voimassa, jokaisen oma terveys ja lastenkin turvallisuus on oman tutkimuksen ja harkinnan varassa."


S. 397:
"Ravintoarvot tänä päivänä saattavat vaikuttaa vajailta... mutta 1800-luvun teollistuvissa kaupungeissa, kun tautikuolleisuus oli melkein kymmenen kertaa korkeampi, ravinnepuutokset olivat vielä valtavasti vakavampia. Kaiken kaikkiaan koko yhteiskunta on paljon paremmin ravittu tänä päivänä, verrattuna toissavuosisadan tyypillisiin (kaupunki)oloihin."


"Toivoisin, että kollegani, jotka niin pitkäpiimäisen vaikeaselkoisesti puhuvat tämänkin taudin hoidosta, tunnustaisivat että ruoho niityillä, kaikessa vaatimattomuudessaan, on heidän hienostelevaa viisauttaan ja ylivertaisia ihmelääkkeitään voimallisempi parantaja."
 - Abraham Bogaert, vuonna 1711


Voiko mikään auttaa malariaan?
"Jo toissavuosisadan vaihteessa huomattiin, että kanelitarhoissa työskenteleviin ei malaria tarttunut."


Samoihin aikoihin, jo yli sata vuotta sitten, Suomessa hiljattain kielletystä kolloidihopeasta sanottua:

"Kolloidihopean ominaisuutena on tappaa ja tuhota kaikki patogeeniset bakteerit, mikäli ne ovat päässeet verenkiertoon läpi luonnollisten esteiden - ja luultavasti jopa neutralisoida niiden tuottamat toksiinit.
... loistava tulevaisuus on luvassa tälle uudelle hoitomuodolle, joka on yksi luotettavimpia apuja septisiin haavoihin ja infektioihin."
(harmi, muttei yllätys, että sen jälkeen suosiotaan ovat nostaneet vain lähinnä patentoitavissa olevat asiat joita voi monopolilainsäädännön turvin kaupata monopolihintaan :)


Kirjan oivallinen loppukaneetti, vapaasti suomennettuna:
"Kansalaiset on johdatettu uskomaan maailman olevan vaarallinen paikka, ja vain valtioden ja muiden hierarkkisten jätti-instituutioiden kykenevän tarjotamaan turvaa kaaoksen keskellä - koska ne ovat isompia ja viisaampia kuin ihmisenkokoisemmat yhteisöt. Ja tämä 'suoja' perustuu aina sääntöihin ja rajoituksiin - jotka koskevat sitten jokaista, alueiden, suhteiden, tilanteiden, tarpeiden ja yksilöiden itsestäänselvistä eroista riippumatta. Ne jotka uskovat ylhäältasaneltuun sääntösysteemiin, menettävät luottamuksen itseensä, omiin kykyihinsä, toisiinsa, ja lopulta luovuttavat myös ajattelunsa ja päätöksentekonsa systeemin harteille.

Lääkärit toimivat tyypillisesti samoin. Itsenäinen ajattelu ulkoistetaan yleisestihyväksytyille teksteille, neuvottelukunnille ja traditioille jotka vaihtelevat kunkin aikakauden poliittisten tuulahdusten mukaan.

Kukaan - edes kaikkein koulutetuin immunologi - ei kykene ymmärtämään tahi kuvaamaan kaikkea mitä ihmiskehossa tapahtuu rokotuksen jälkiseurauksena. Jos lääkärit tietäisivät, miten vähän tänä päivänä rokotteista tiedetään ja immunnijärjestelmästä ymmärretään, heillä olisi suoranainen velvoite kertoa potilaallekin ettei näitä asioita oikeasti vielä tiedetä."



Kirjan voi hakea omakseen Pur Terveyskaupasta Tavastian naapurissa. Tai tilata sähköpostilla saimi_rautavaara@hotmail.com , jolloin kirjan lähettäminen maksaa 11€ (se on aika iso järkäle, ja Itellan hinnoissa tuntuu lainsäädännölläsuojeltu monopoliasema, ihan kuin junalipuissakin). Kirjan hinta on 25€, ja se summa menee kokonaan kirjoittajille (Suzanne, ja Roman Bystrianyk).

Mikäli aihe kiinnostaa, lisää voi kotimaankielellä lukea vaikkapa näistä:
Rokotusinfo.fi
Antti Heikkilän rokotus-artikkelit

Helppo omaksua, ja helppo toteuttaa

Tapasin yhtä alan tyyppiä, joka kertoi hyviä vinkkejä jotka ovat itsellä toimineet:

1. Sienet
 - reishi rauhoittaa illalla, jos käy ylikierroksilla

2. Marjat
 - hedelmät ovat aikalailla korvaantuneet kotimaisilla marjoilla - ravinne- ja makutiheys (kuten myös tuoreus) eri luokkaa

3. Hapatteet
 - Suomi on mahtava maa, täällä saa edelleen pastöroimattomia luomu-lähihapatteita, jopa lähikaupasta
 - kaikki sulaa paremmin, vatsa toimii paremmin, kaikesta saa enemmän irti, tuottaa happea lantion alueelle; yleisesti elävämpi olo (kuin jos kaikki safka olisi miltei steriloitua lautasmallin tapaan)

4. Pitkällejalostetut nykyviljat eivät enää ole ruokavalion keskiössä (lautasmallista huolimatta ;)
 - leipää ei tarvitse syödä; voi syödä vaikka avocadon

5. Makeanhimo pienenee kun syö runsaasti vihreitä (salaatti, smoothie, hapate, mehu, marinadi, mikävaan)

Siitä juteltiin myös paljon, kuinka tärkeää toisia auttaessa on, että keinot on helppo ottaa vastaan, ja ottaa käyttöön. Eli tuttua, turvallista - ja helposti saatavaa ja lautaselle kaadettavaa. Esim. kotimaisten marjojen lisääminen ruokavalioon on jotain, minkä jokainen voi tehdä, osaa tehdä, uskaltaa tehdä, ja vieläpä nauttii lopputuloksestakin. Samoin minkä tahansa paheen korvaaminen luonnonversiolla voi olla yllättävän helppoa: hunajahylly ei ole kaukana karkkihyllystä jne.

Ihmettelin, miksi kaupat ovat edelleen vain passiivisia logistiikkalaatikoita. Kun aktiivinen kauppiashan voisi kouluttaa asiakkaasta itselleen huipputerveen ystävän. No, tiesin kyllä itsekin vastauksen, mutta alan ammattilainen vahvisti saman: mitään ei saa Suomessa kertoa. :) Esimerkkejä:

 - kurpitsansiemenellä on lain mukaan vain yksi ainoa virallinen ravintosisältö. Vaikka jokainen aisti näkee ettei se kiinalainen ole ollenkaan samalta planeetalta kuin se voimakas Styrialainen, silti lain mukaan niillä "pitää olla" sama ravintoarvo :) Niissä ei siis saa olla mitään eroa :) Ainakaan sellaista jota saisi asiakkaalle mainita. SIKSI se paska kiinalainen on edelleen siellä hyllyssä: kauppias ei saa kertoa asiakkaalle miksi kannattaisi ostaa se oikeasti toimiva versio. Kiitos valtio, kiitos politiikka, kiitos lainsäädäntö <3 Eli siis: tästä lähin kun kohtaat jonkun yhteiskunnallisen ongelman, älä pliis ainakaan lainsäätäjää pyydä "apuun". Minua ottaa päähän nähdä, miten vaihtoehtoihmisetkin usein vaativat lisää sääntelyä, viimeksi vaikkapa vaihtoehtohoitojen alalle. Sääntely voi olla hyvä asia - kunhan sitä ei tee se kaikkein suurin pakkomonopoli nimeltä valtio. Sertifiointi voi olla hyvä juttu - kunhan valtio ei puutu asiaan. Säännöt voivat olla tosi hyvä juttu - kunhan niitä ei pakoteta one-size-fits-all tyyliin valtion toimesta.

 - sama koskee kaikkia kauppoja ja kaikkia tuotteita. Ruoka-alalla siis. Mieti, jos vaikka kännykkäkauppias ei saisi vastata mihinkään kysymyksiin tuotteiden paremmuudesta? :) No, niin käy kun valtio tulee auttamaan. Valtion keinovalikoimaan kuuluu kiellot, rajoitukset, ja.... ei juuri muuta. No, tulonsiirrot, mutta nekin on aina otettu väkisin pois niiltä jotka tekevät jo hyvää työtä.

Aina kun valtio tekee jotain, se koskee universaalisti kaikkia. Mikään ei tosimaailmassa toimi universaalisti kaikille. Olisi kauheaa, jos kaikkien pitäisi lukea esim. minun blogiani. Voi olla, että ajatukseni saattaa jonkun mielestä olla ihan loistavia ja tyylikin kohdillaan - ja samaan aikaan noin muutamalle miljoonalle tämä olisi ihan kidutusta. No, jos valtio tekisi tämän, se koskisi kaikkia ja kaikkien olisi pakko osallistua. Kyllä - valtion koulujärjestelmä voi olla hyvä joillekin. Mutta entä ne muutama miljoonaa joiden kehitystä tai fiilistä tai ajankäyttöä se ei palvellut senkään vertaa kuin tämä blogi jotain lääke-edustajaa? Jatketaan vielä hieman ajatusleikkiä: mitä, jos minun blogini, sen lisäksi että kaikki olisivat pakotettuja lukemaan juuri sitä, maksaisi jokaista lukijaa kohden yli tuhat euroa kuukaudessa - ja tämä raha otettaisiin väkisin kaikilta jotka tekevät hyvää työtä ja elättävät itse itsensä? No edelleen, tervetuloa mihin tahansa kaikille pakotettuun, viimeisiltä aitoa työtä tekeviltä väkisinotetulla rahalla erittäin kalliisti rahoitettuun, vuosi vuodelta tehottomammaksi ja kalliimmaksi muuttuvaan valtion ohjelmaan kuten koulutus tai terveydenhuolto. Kuulostaa ihan hassulle, ja onkin sitä. Hassuinta on kuitenkin se, että kansa suorastaan vaatii juuri noin hassuja ratkaisuja - koska eivät ole (valtion koulussa) oppineet näkemään niitä kirjaimellisesti miljoonia muita vaihtoehtoja ratkaista mikä tahansa ongelma tai tuottaa mikä tahansa palvelu.

Ehkä tämän asian perusteleminen on lopulta se, miksi jaksan vielä vaikuttaa. Muuten voisin keskittyä tukemaan niitä jotka jo tekevät enemmän ja paremmin. Tämä on se viimeinen asia, jota kaikki hyvätkään tyypit eivät vielä ole täysin sisäistäneet. Joten luultavasti tulen jauhamaan aiheesta niin kauan kunnes siitä tulee tylsä koska kaikille kavereille se alkaa olla yhtä itsestäänselvää kuin kaikki muukin mitä tässä tuli vuosia jauhettua.

Humalaton olut (thank god it's friday)

Kalja ei koskaan toiminut minulla. Siitä tuli väsynyt olo - juuri silloin kun haluaisin olla energisimmilläni (you know what I mean...)

Daniel Vitalis sitten lopulta osasi kertoa, mikä kaljassa on pielessä. Ei kaljassa alunperin mitään humalaa ollut (englanniksi "hops"). Olut oli itseasiassa hyvinkin androgeeninen juoma alunperin - siis sellainen jolla, no, todellakin lähtee *meininki* käyntiin. Kirkkohan ei "meiningistä" tykännyt, joten määrättiin että kaikkeen kaljaan tulee laittaa humalaa, joka estrogeenin tavoin kasvattaa rintoja, pyöristää mahaa - ja etenkin miehillä surkastuttaa sekä seksihalut että -kyvyt, ja muutenkin miehisen Draivin *turvallisemmalle* tasolle.

Tuntuu uskomattomalle, ettei Alkosta meinaa löytää ensimmäistäkään humalatonta olutta. Muutenhan juoma saattaisi olla mitä parhainta ja nesteyttävintä elävää ravintoa b-vitamiineineen, entsyymeineen ja jopa elävöittävine probiootteineen. Kerran löysin yhden, se oli joku inkivääriolut, ja siitä jäi kyllä huomattavasti pirteämpi olo kuin estrogeenikaljoista. Lisäksi erinäisissä kotibileissä olen joskus saattanut maistella jonkun kollegan tekemiä todellisiä perinneoluita, joissa humalan sijaan käytetty toinen toistaan "testompia" yrttejä, sekä myös maksaa tukevia rohdoksia. Huh! Sellaisia kittaisin melkein vaikka päivittäisenä perusjuomana ;)

Tampereen Teerenpelissä (jos oikein muistan; jossain high class mestassa kuitenkin) biohakkeri-frendi tilaa kuin tilaakin aina humalatonta olutta - jossa humalan tilalla on kaikkein miehekkäintä yrttiä eli peräti männyn siitepölyä (mikäli oikein ymmärsin?). Juoman nimi on Alba Scots Pine Ale, ja panimona Williams Brothers Brewing Company.

Viimeksi Prismassa maistoin kehuttua Kuulas-aitosiideriä. Kysyin Alkosta aitosiidereiden perään, eikä edes tilausvalikoimassa ollut ensimmäistäkään. Tietenkin valtion monopoli on kaikkein kehnoin tässäkin; vähittäiskaupassa on sentään yhden sijaan peräti kaksi :) - joten niiltä kehtaa jotain kysyäkin. Jätin Prisman kassalle (olisin voinut jättää myös infoon) toiveen tilata valikoimaan Williams Brothers Brewing Company Alba Scots Pina Ale. Ehkä se on siellä jo ensi kerralla. Halusin jakaa tämän ajatuksen, jos vaikka useampikin innostuu tekemään samoin. Ja tosiaan, myös radalla/baaritiskillä voi kysellä humalattoman oluen perään & aitosiiderin autuuteen.

P.S. Kaikki luomusiideritkin ovat vettä, kemikaalisokeria, kemikaaliviiniä ja lisä- yms muokkausaineita. Ainoastaan aitosiideri on tehty aidoista aineksista: vesi, luomuomenamehu, käyttäminen.

Korjaus: ilmeisesti Williams Brotherskin käyttää estrogeenista väsy-humalaa, mutta vain hyvin vähän.

P.P.S. Kuulin asiaan perehtyneeltä kaverilta, että Alkon tulee sääntöjen mukaan myydä kuukaudessa (vähintään) tuhat kappaletta tiettyä tuotetta, tai muuten kyseistä viiniä ei voida pitää valikoimissa. No, oikeasti parhaita eli pientila-artesaaniviinejähän ei aina edes tuoteta niin montaa pulloa, että niitä voisi pitää Suomessa valikoimassa edes kuukauttakaan - vaikka ostaisi koko erän :) Taas yksi syy lisää, miksi väkisinpakotetut jättimonopoli-byrokratiahierarkkiakoneistot eivät vaan palvele laatua ihan parhaalla mahdollisella tavalla :)

Boys of (Estonian) Summer

Tykkään toki voimatreenistä, nopeudesta ja kestävyydestä... Mutta ylivoimaisesti hauskinta on silti kaikki mikä liittyy koordinaatioon ja motoriikkaan. Kaikki se, mitä lapset tekevät kun niiden sallii temmeltää, ja kuinka myös kaikki biologiset lähisukulaisemme leikitellen pitävät itsensä huipputerässä.

Laadukkaan ravintolan pihalla oli ihan mielettömät viidakkotemppuradat ja ties mitkä kiipeilytelineet. Voisi joskus vaikka juosta paikalle, kikkailla itsensä väsyksiin, ja nauttia edullista lähiruokaa kosken liplatellessa. Huh, mikä mesta!

Tilaisinkohan liput Sisusavotta Camppiin? Voisi ensikuussakin jatkaa temppuilua, muutenkin kuin sillankaiteilla ;)

Koen myös, että mstaudissa, kuten kaikessa hermoston kehittämisessä, tärkeintä on juuri ilo, leikki - ja fyysinen sellainen. Motorinen koordinaatiokikkailu tuntuu olevan parasta "aivolääkettä", vielä parempaa kuin kemialliset versiot ;) Kiipeilystä harrastuksena saattaisin tykätä tosi paljon. Mutten todellakaan jaksa lähteä nollatietoisuushalleihin, joissa "urheilijalle" tarjotaan lisäainejuomaa eineslihapiirakalla. Ei sen tasoinen meininki vaan vedä puoleensa. Miten olisi luonto ja lähiruoka?

Mitä muita koordinaatioleikkejä on aikuisille? Lapsillehan löytyy ties mitä huvipuistoja liukumäkineen, mutta on aikuisillekin tarjolla boulderoinnin lisäksi ainakin pallopelit. Ja telinevoimistelu. Ja tanssitunnit. En vaan ole oikein enää vuosiin juurikaan eksynyt ankeisiin meluhalleihin, joita leimaa homeinen sisäilma koneellisine ilmanvaihtoineen, einestason tarjoilu, ja luonto työnnetty kaikilta osin niin kauas kuin mahdollista - ja viimeistään 60 kertaa sekunnissa välkkyvät halogeenivalot vie viimeisetkin viidakkomehut. Lähinnä huomaan leikkiväni ohimennen puistojen kiipeilytelineissä ja joskus (pienien, turvallisten..) siltojen kaiteilla. Joskus polkupyörällä pääsee kokemaan myös vauhdin hurmaa ja koordinaatiota esim. jossain metsäreitillä.

Alamäkiluistelu :)

Jos olisin coolimpi, osaisin skeitata, snoukata ja surffata

Parkour... Siinä hyvä idea; katsotaan jos sattuisin jo seuraavien treenien aikana olemaan samassa kaupungissa. MovNat-leireille voisin alkaa osallistumaan, ja katsoa ketä ja mitä jatkoideoita tulee vastaan.

AcroYoga... Hyvinhän näitä aidosti (akrobaattisen-)hauskoja lajeja alkaa tulla esiin. Ennen luultiin että vain lapsilla sais olla kivaa (mielellään ei niilläkään), ja että tulokset ja jopa terveyskin tulisi tylsyydensietoa kehittämällä. Totuushan on aika tasan päinvastoin, eikä se kaikista monotonisin pakkoliikunta ole enää niin suosittua, tai kärsimys muutenkaan. Yksikään lapsi tai ihmisen biologinen lähisukulainen ei ikinä lähtisi tasatahtiselle juoksulenkille ennalta määrätyn reitin mukaan - eikä liioin salillekaan. Tykkään sekä lenkeistä, salista että spurteista - mutta melkein kaikki leikkisämpi, pelillisempi ja luonnollisempi mitä keholla voi kikkailla, on vielä hauskempaa. Jos käyn välillä pihalla juoksemassa, voi olla hieman raikkaampi olo palata koneelle. Jos vedän oikean spurtin, niin että saa väistellä puita kaarteissa, tulen jo huomattavan eri fiiliksissä takaisin. Jos kävelen myös käsillä, vielä parempi. Mutta kun edes yritän kiivetä jotain seinää ylös, hyppään kiveltä toiselle, ja pompin rappuset ylös ja akrobaattisesti keikautan itseni takaisin nurmikolle (ja sitten vielä parilla harppauksella päihitän viimeisen ylämäen ennen pihaa), huh, että alkaa teksti luistaa. Onkohan aikuisille jotain akrobatiakursseja - vai ottaa vaan ja alkaa opetella youtubesta jotain trapetsihyppelyä..?

Seikkailu, tienpäällä oleminen itsessäänkin kysyy kaikenlaista koordinoimista, ja tuntuu jännän-kivalle kuten leikin kuuluu. Usein päätyy kiinnostaviin paikkoihin ja uusiin maisemiin, joissa voi hypätä vaikka kaiteelle tasapainoilemaan kuten tätä lausetta näppäillessä.

Onneksi kotona odottaa oma minitrampoliini. Ja työpisteen läheisessä niemennokassa tulee kikkailtua kivillä ja kallioilla

Puhuttiin myös siitä, miten rahan ja isojen resurssien maailmassa on tärkeää tehdä asiat tarkan suunnitellusti: tapaamiselle on tietty aika ja paikka, ja se tiedetään usein jo puoli vuotta etukäteen.

Kun taas lapset kannattaa kasvattaa niin että elämä on lähellä ja ympärillä. Hippimeininki sopii lapsille muttei aikuisten aikaansaamiseen. Kuinka siis luoda elämään yhtä aikaa kaksi äärimmäisen vastakkaista energiaa ja olosuhdetta? Huomaaan, että joskus ns. köyhissä ja syrjäisissä oloissa voi lapsilla olla jopa paremmat mahdollisuudet kaveerata spontaanisti, kun on vähemmän muureja välissä. Mitä "hienompi" alue, sitä steriilimpi (good for business, boring for kids)

Omassa laiffissa haluan tietenkin yhdistää parhaat palat molemmista. Merkata "Happy Calenderiin" vaikka puolen vuoden päähänkin jutut mitä todella voin odottaa ilolla ja innolla. Vierailla mitä hienommilla hienostoalueilla ja huipputyylikkäissä ruokapaikoissakin. Ja aina pitää oman sydämeni leikkisän likaisena & laittoman lapsellisena. Yhdistää spontaanius disipliiniin luomiin reunaehtoihin; liittää luovuus tosimaailman targetteihin.

Gallupin tuloksia

Vielä on aikaa äänestää (gallup löytyy oikealta sivupalkista), mutta jo nyt on nähtävissä, että kaikkein eniten kaivataan tuotesuosituksia (sekä myös opastusvideoita "foodauksen" arkisiin käytäntöihin)

Kuten sanottu, haluan tässä jakaa sen mitä haluaisin sanoa kaikille - mutten ehtisi sanoa kaikille erikseen.

Yksi minulle läheisimmistä aiheista on supersafkojen laatu - eli ei pelkästään minkä nimistä ruokaa ostaa, vaan ennen kaikkea mitä laatutasoa. Usein seikkaillessa törmään todella tietoisiinkin tyyppeihin, jotka uskovat tekevänsä itselleen hyvää lehmänlannanmakuisella "luomu" chlorellalla, ja geneerisellä luomu "raaka"kaakaojauheella, joka saa smoothien maistumaan melkein jätevedelle. Ja syynä on "mistä noita vois tietää..."

Juuri niin, totta; eihän tällä(kään) alalla kenenkään asia tai bisnes ole huolehtia koko alan laatutietoisuuden kehittymisestä oikeaan suuntaan; kaikkien bisnes on myydä sitä omaa juttuaan (tai "yhteistyökumppanin" juttua), mahdollisimman monille. Myyntiä myynnin vuoksi. Pitkään, kun olin poissa julkisen vaikuttamisen kuvioista, huomasin kyllä ongelman pikkuhiljaa pahenevan. Mietin eri keinoja aloittaa tuotesuositusten jakaminen uudestaan - mutta ne kaikki tuntuivat niin vaivalloisille, etten koskaan saanut aikaan. Nyt tajuan, että se on paras vaan tehdä - helpoimmalla ja simppeleimmällä tavalla - jonka Blogger.com tarjoaa. Mitä monimutkaisemmaksi (ja hintavammaksi) jonkin asian toteuttaminen menee, sitä kauemmas katoaa integriteetti. Usein ihmiset luottavat sitä enemmän, mitä isommalta organisaatiolta suositus tai tieto tulee. Todellisuudessa juuri isoihin koneistoihin voi luottaa kaikkein vähiten.

Lisäsin (tai siis lisään sitä mukaa kun vastaan tulee) yläpalkissa näkyville alasivuille - tavallaan jopa monen vuoden tauon jälkeen - tuotesuositukset joiden tarkoitus on palvella sinua. Omat tienestini saan enemmän kuin riittävästi suhteina ja kiitollisuutena, sekä lukijakuntaan että kauppiaisiin, plus, minulle on henkilökohtaisesti tärkeää että ala kehittyy laadullisesti oikeaan ja oikeista asioista tietoiseen suuntaan. Että kun käyn kaupassa tai kavereilla, siellä on hyllyt täynnä hyvää. Plus se, että asemani puolesta voin saada tuoreinta tietoa sekä alan toimijoilta että asiakkailta, on itsessään vähintäänkin ison rahan arvoista. Googlaa "Gift Economy" ja/tai "Charles Eisenstein" jos haluat lisää tietoa uudemman ajan ansaintalogiikasta. Toki voin edelleen tehdä ihan perinteisiäkin diilejä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ("taloudellisesta"kin) toiminnasta(ni) kannattaa nykyään ja etenkin tulevaisuudessa perustaa runsausperiaatteelle, Gift Economy -tyyliin, antamisen ilossa ja avoimuuden valossa. Gift Economy on jokatapauksessa se pohja, jolle myös niiden harvojen ja valittujen niukkuuteen perustuvien Scarcity Economy -diilien kannattavuus lopulta perustuu (etenkin jos haluaa olla niin hyvässä asemassa, että voi niissäkin valita parasta eikä vain nopeinta tai epäeettisintä suurteollisuusrahaa). "Oikeiden" yhteistyökumppaneiden kanssa voisi aika pienilläkin lukijamäärillä enemmän kuin elättää itsensä. Kuitenkin hauskuus piilee aidon pientoimimman promottamisesta, joka ei perinteisessä bisnesmielessä ole järkevää ollenkaan, mutta joka laatutietoista lukijaa saattaa kiinnostaa sitäkin enemmän.

Muutenkin haluan yhä vahvemmin päästä kertomaan kaikista aidoista, yleensä pienistä, oikeasti hyvistä jutuista, joille normaali mainostaminen ei ehkä ole taloudellisesti mahdollista, mutta joista kertominen on sitäkin suurempi lahja sinulle joka voit hyötyä biodynaamisen lähitilan ylivoimaisesta laatutasosta.

Tämän takia maailma tarvitsee lisää vapaata lahjataloutta ja open source -meininkiä. Parasta laatua tarjoavat aikalailla aina ne käsityöläiset, joille ei kokonsa puolesta ole massamainostaminen kovin kannattavaa tai edes mahdollista. Ja ne, joista yleensä kuulet (massa)mediassa, no, niiden missio taitaa olla lähinnä korruptoida koko ajatus että maailmassa olisi joskus voinut olla jotain aitoa saati laadukasta :) Laatu = hands on. Massatuotanto = alkuperätietoisuuden kadottaminen. Joten ainoa keino kääntää kehitys oikeaan suuntaan, on kehittää muita malleja mediatuotantoon, kuin "perinteinen" riippuvuus isoimmista mainostajista. Blogger.com tarjoaa sen mahdollisuuden. Tämän uuden viidakkosivuston ylläpitäminen ei maksa minulle tippaakaan aikaa, vaivaa eikä rahaa. Silloin kun haluan sanoa jotain, tarjoaa tämä mahdollisuuden itsellenikin kokea jotain puhdistavaa, kuin saisin parasta hoitoa ilmaiseksi. Nautitaan tästä mahdollisuudesta <3 Ja voin luvata, että kaikki mitä tänne olen koonnut tai kirjoittanut, on ollut nautintoa eikä työtä. Jos sitä joutuisi tekemään jonkun suurteollisuus-agendan "hyväksi", olisin palanut loppuun jo ekana työpäivinä. Hyvää sen sijaan on ilo tehdä, ja hyvän luominen & jakaminen ruokkii myös tekijäänsä - sillä kaikkein tärkeimmällä tavalla, joka menee kauas niukkuustalouden tuolle puolen. Jos työstä voi saada samat vaikutukset kuin yhtä lailla aikaa vievistä usean sadan euron luomuhoidoista, eikö siinä silloin kirjaimellisesti tienaa rahaa? Tosin ilman jopa hoitojenkin vaatimaa työmatkarasitetta. Ei se ole mitään "uuden ajan logiikkaa", se on vain maalaisjärkeä - joka jossain vaiheessa taisi ihmiskunnalta hetkeksi unohtua, kun oli niin kiire viedä ruuhkassa lapsia ympäri kaupunkia seitsemään eri harrastukseen :)

Olen avoin edelleen kaikenlaiselle yhteistyölle, myös taloudelliselle. Mutta kuten monet kaverit, kollegat ja läheiset nykyään, tehdään tätä tarkoitus edellä ja resurssit renkinä.

Sen tajusin myös tänään kun asiaa pohdin, että löytäisin, kuten moni muukin blogaaja, kannattavampaa käyttöä ajalleni. Mutta kanavan ylläpito kun ei itsessään maksa edes vaivaa, niin koko elämän kannalta se on plussa että pääsee jakamaan mitä on sydämellä. Tulee tosi hyvä olo, kun saa sanotuksi jotain mikä on totta, mistä tulee vahva tunne, mikä on varmasti hyvä saada julki. Se on raikastavaa, puhdistavaa ja kaikinpuolin antoisaa - riippumatta lukijamääristä tai tuotemyynneistä. Taide on arvokasta itsessään - ja etenkin sen tekeminen.

P.S. Kiitos kaikille, jotka nykyään puhuvat superfoodien laadun puolesta (ja toki myös kaikille jotka puhuvat yleensäkin aidon ja tuoreen ravinnon ja alkuperätietoisuuden merkityksestä) - ja jakavat laatuvinkkejään; sekä suorina suosituksina että vihjeinä mihin huomiota kannattaa kiinnittää. Yksi parhaista tavoista parantaa maailmaa, on opettaa itseään ja toisia kiinnittämään huomio oikeisiin seikkoihin, valintatilanteissa yleensäkin. Asioihin, jotka palvelevat ihmistä - maailmassa jossa suurin osa valinnoista on jo pitkään totuttu tekemään mainostajaa/suurteollisuuskoneistoja palvelevan "tiedon"/manipulaation pohjalta.

Tärkein ravitsemussuositus

Julkaisin tämän jo viime syksynä toisessa kanavassa, mutta taitaa olla ajankohtaisempi kuin koskaan. Haluan tehdä ja julkaista vain lähinnä juttuja, joilla on arvoa vielä viidenkin vuoden päästä, ja tämä on sellainen:

Mistä johtuu virallisten ruokasuositusten hassu järjenvastaisuus? Miksi suositellaan juuri niitä kaikkein pisimmälle jalostettuja lajikkeita, joiden tiedetään kaikkein eniten eniten kroonista tulehdusta kaikkien nykyvaivojen taustalla?

Miksi terveysasioihin perehtyjä edelleenkin törmää tiedon sekamelskaan - vaikka totuus aidosta ravinnosta on niin yksinkertainen? Moni muu asiahan on jo ratkaistu; miksi terveyden suhteen ollaan yhä jopa pahemmin sekaisin kuin koskaan?

Vastaus on hyvin yksinkertainen; sama kuin kaikessa muussakin: joku hyötyy siitä, ettei ongelmaa edelleenkään ratkaista. Joku iso; ja paljon - ja tietenkin investoi isoa voittoaan status quon eli vallitsevan tilanteen ylläpitämiseen. "Protect your investment", suojele asemaasi.

"Follow the money" - seuraa rahavirtoja, niin tiedät mitä yhteiskunnassa tapahtuu - ja miksi joskus hyvin omituinenkin ongelmatilanne voi jäädä jopa vuosikymmeniksi paikalleen.

Kaikki media on maksettua. Kaikki tiede on ostettua. Jopa julkisesti rahoitettu on... no, kuka niitä julkisia rahoja ohjaa? Kuten Jope Ruonansuu opettaa, tässä yhteiskunnassa on viisainta ajatella itse, eikä pr-toimiston suunnitteleman tiede-uutisen perusteella. Metsässä kävely ja omassa puutarhassa kyykkiminen kertoo todellisuudesta suoremmin kuin politiikan, eturistiriitojen ja salaistenkin suhteiden sävyttämä massaviestintä.

/ /

Kaikki isot tahot - tiede, valtio, valtamedia, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, rehuteollisuus, kemianteollisuus… - ovat läheisissä väleissä keskenään. Niiden kannnattaa olla:

- tiede tuottaa tutkimustietoa lääkkeiden 'turvallisuudesta', teollisuusruoan 'terveellisyydestä', ja puhtaan luonnon aiheuttamista riskeistä ihmiselle. Hieman kärjistäen, muttei paljoa. Luonto kun ei niitä tutkimuksia rahoita, mutta teollisuus sitäkin auliimmin.

- mediakoneisto saa uutisoinnillaan terveyden näyttämään liian monimutkaiselle normikansalaisen ymmärtää. Tilanteesta hyötyy virallinen asiantuntija, kuten myös jokainen joka myy "terveyttä" kauniisti paketoituna. Oikeasti valveutunut kansalainen kun ei asiantuntijaa tarvitsisi ollenkaan sanelemaan, ainoastaan joskus auttamaan ja konsultoimaan - ihan kuin muillakin aloilla. Et sinä tarvitse vaatemyyjääkään sanelemaan; ainoastaan antamaan oma kokemusmaailmaasi rikastuttava mielipiteensä. Eikä terveyttä tarvitsisi ostaa - tai ainakin tietäisit mistä saa parasta edullisimmin. Aito mediahan kertoisi juuri kaiken tämän; vahvistaen vapauttaisi jokaisen lukijan kohti oman elämän herruutta. Massamainostajien hallitsema, poliittisesti kontrolloitu valtamediahan toimii lähes poikkeuksetta juuri päinvastoin: sekoittaen, pelotellen ja naistenlehtien tapauksessa jopa riittämättömyyden tunteella ovelasti leikitellen.

- media saa mainosrahaa elintarvikejäteiltä (ja mm. kosmetiikkafirmoilta), joiden tuotemyyntiä sekava uutisointi edesauttaa: ainoastaan epävarmoissa tunnelmissa ihminen ostaa "tuttua ja turvallista" - isoimmin mainostettua - vaikka se olisi todelliselta sisällöltään kaikkein kuolleinta.

- Median, poliitikkojen, virastojen ja muiden valtatahojen kanssa hyvin verkottunut lääketeollisuus saa kaikesta tästä uskollisia asiakkaita, vuosikymmeniksi - joiden hoidot julkinen sektori itseasiassa kustantaa jopa lähes kokonaan! Aiemmin mainituilla "elin"tarvikkeilla ajattelukykynsä turruttanut veronmaksaja harvoin huomaa tulleensa höpläytetyksi, koska väsynyttä on helppo höynäyttää - syömään yhä lisää lääkkeitä ja maksamaan niistä, verojen ja valtionvelan muodossa, vuosi vuodelta kovempaa hintaa. Mitä isommin verorahoja ohjataan lääkefirmoihin, sitä suurempaa valtaa valtava raha tuo mukanaan - lopulta jopa kirjoittaa oppikirjojen sisällöt. Jopa lakialoitteet. Se, joka saa lähes kirjoittaa lait ja oppikirjat, päihittää monta innovatiivisempaa kilpailijaa, jotka joutuvat edelleen maksamaan omat markkinointinsa, ja myymään palvelunsa jokaiselle asiakkaalle erikseen, eikä pelkästään yhdelle lainsäätäjälle. Usein innovatiivisemmat kilpailijat laitetaan vieläpä markkinointikieltoon - arvaa kenen lobbaaman lakialoitteen johdosta? Sen, joka hallitsee ja rahoittaa valtakoneistoa, ei yleensä tarvitse kilpailla kovinkaan reilusti.

- tutkija saa tutkimusrahoitusta niin kauan, kuin tuottaa "oikeita" tutkimustuloksia. Tuloksen oikeellisuuden määrittää tietenkin työn tilaaja, eli useimmissa tapauksissa lääke-, ja elintarvikejätti. Sokeritutkimuksen maksaa mars-yhtiö, coca cola ja Danisco. Samat firmat rahoittavat erityisen runsaskätisesti terveysalan korkeimpia virkamiehiä ja päättäviä tahoja. Aivan kuten rokotteiden valmistaja rahoittaa miljoonilla euroilla rokotekampanjoista päättävää elintä - eikä tätä pidetä edes korruptiona, kunhan viiden miljoonan euron shekissä lukee "tutkimusrahoitus", tai sadan tonnin "kiitosrahassa" lukee tunnustuspalkinto. Kongressimatka, apuraha, "konsultointi"palkkio, uuden rakennuksen sponsorointi, ihan sama. Korruptio ei koskaan katoa kieltämällä; ainoastaan hellittämällä julkisen sektorin tulonsiirtoja, eli antamalla toimijoiden pelata *omilla* rahoillaan kuten haluavat. Verotus ja sen kasvattaminen johtaa aina kaikenlaisiin "kiusauksiin" - kähmiä "yhteistä" rahaa omalle porukalle. Korruption määrä riippuu lopulta enemmän julkisen sektorin koosta, kuin kansalaisten rehellisyystasosta tai hyveellisyydestä. On hyveellistä pitää kaverin puolia ja pelata oman tiimin hyväksi. Ainoastaan julkisella sektorilla (ja sen läheisyydessä) tämä ihan normaali inhimillinen vaisto tuottaa ns. eettisiä ristiriitoja.

- suhteellista ja absoluuttista kokoaan aggressiivisesti kasvattava valtio, julkinen sektori, saa hallittavakseen eli verotettavakseen väsyneitä kansalaisia, joiden sisäinen palo on turrutettu mielialalääkkeillä ja mauttomilla elintarvikkeilla. Vastapalveluksena valtio ohjaa miljardeja mm. kela- ja yritystukien kautta lääkefirmoille, verottaa ja kyykyttää pienempiä kilpailijoita, uudistajia ja todellisia innovaattoreita - jopa kieltää orasmehun myyjää kertomasta tuotteensa terveysvaikutuksista - jotteivät moiset pääsisi kilpailemaan vakiintuneemman miljardibisneksen kanssa (pitäähän vakiintuneita työpaikkoja suojella ;)

- Piirit on pienet, ja sirkus jatkaa pyörimistään. Voit varmasti itsekin listata lisää esimerkkejä siitä, miten suurimmat valtatahot pelaavat toistensa pussiin, yhteiskunnan ja yksilön kustannuksella.

Kaikki voittavat  Kaikki ovat tyytyväisiä, ja vuosikymmenestä toiseen yhä läheisemmässä sovussa keskenään. Politiikka keskittyy vanhan suojeluun ja innovaatioiden ennaltaehkäisyyn, mikä vakiinnuttaa voittajien asemaa entisestään.

Luonto, ihminen, vapaus ja terveys maksavat laskun nahoissaan - jotta tietyt vakiintuneet tahot saavat jatkaa rauhassa helppoa voitontekoa. Vanha valta ylläpitää itseään. Eikä juuri kukaan väsyttävää normiruokaa & laillisia lääkkeitä nauttiva voi huomata mitä tapahtuu, kun kapasiteetti juuri ja juuri riittää arjen velvotteista selviämiseen. Useiden kohdalla ei enää siihenkään.

* * * * * * *

Onneksi kaikkeen tähän on vielä selitystäkin simppelimpi ratkaisu. Kyllä - kaikki tuo voidaan ratkaista hetkessä, kuten yhä useammat ovat jo tehneet. Yllämainitun ankeuden ei miltään osin tarvitse koskettaa sinun maailmaasi - ehkä jonkinlaisena väliaikahuumorina korkeintaan.

En suosittele nousemaan barrikadeille, tai edes ajattelemaan liikaa mitään näin abstraktia. Turha jäädä edes nettiin mollaamaan vanhaa (uskottavuutensa nopeasti menettävää) sairaussysteemiä. Tee kuten Michael Jackson, Elastinen, Lauri Tähkä, tai vaikka Jenni Vartiainen - aloita itsestäsi:

* jätä virallinen tiede omaan arvoonsa. Virallis-korrekti tutkimus on *sitä mitä tilataan* - ja pienillä aidon ravinnon tuottajilla ei vaan ole varaa ostaa kovin isoja tutkimuksia. Vanhassa systeemissä patenttisuoja, monopolivoitot, maataloustuet ja muut yritystuet menevät >99-prosenttisesti juurikin niille tahoille jotka tuhoavat luontoa ja ihmistä, ja siten vain niillä valtavimmilla korporaatioilla on varaa ostaa tiedettä - ja siten taas yhä lisää poliittista valtaa. Paras ruoka ja kunnioittavin luonnon kohtelu tehdään edelleen käsin ja korkeintaan hevosella, ilman suojeltua suurteollisuutta. Aidossa toiminnassa ei ehkä rikastu yhtä helposti tai saavuta vastaavaa poliittis-tieteellistä valta-asemaa, mutta sitäkin läheisempiä ystäviä, aitoa omassakin elämässä toimivaa tietoa - ja sitä innovatiivisempaa asennetta ja kekseliäämpää meininkiä, mitä ahtaammalle julkinen sektori yrittää innovaattorit ajaa.

* kiinnitä huomio tuotteen laatuun. Tiede ei juuri koskaan tutki tuoreen version ja teollis-väljähtäneen eroja. Ymmärrätkö, miten vaikeaa olisi saada rahoitusta tuoreus-tutkimukselle? Lähes kaikki nykyrahoitus kun tulee juuri niiltä tahoilta, joiden oma tuotanto ei tuoretta ole nähnytkään  Atria Fresh ei ole oikeasti fresh  Tuoreus, maaperän laatu, rehun laatu ja lajinomaisuus, koko ekosysteemin terveys... nämä ovat tekijöitä, joista terveys tulee. Kun ne ovat kunnossa, voit syödä hyvinkin vapaasti mitä vaan, ihan oman maun mukaan. Perinteissä, ja perinteisissä resepteissä on paljon viisautta - kunhan ne tehdään kauppahalli-tason tuoreaineksista eikä anneta raaka-aineiden pilaantua tälle ajalle tyypillisemmässä markettiteollisuuslogistiikassa.

Ikävä kyllä kenenkään taloudellisissa intresseissä ei ole yksinkertaisimman totuuden paljastaminen: että tuore, aito ja ravinteikas on sittenkin parempaa kuin teknis-teollinen kauniisti brändätty "terveystuote". Toisinaanhan vallankäyttöön kuuluu jopa lakimiesarmeija ja muu sananvapauden rajoittaminen, johon vain isoimmilla on todella varaa - ja siksi ne, joilla sanottavaa olisi, harvoin uskaltavat sitä sanoa. Kulttuurin yleisen vapautumisen myötä yhä useampi uskaltaa. Olennaista on sittenkin kaikki se, mistä lautasmallissa ei vihjata sanaakaan: maaperän ja ekosysteemin kokonaisvaltainen terveys; ei niinkään hiilihydraatin prosenttimäärä :)

Tottakai käytämme itsekin teollisia elintarvikkeita, supersafkoja ja kaikenlaisia laadukkaita tuotteita - muttei mikään niistä voi korvata brändäämätöntä, pakkaamatonta tuoreruokaa kokonaan. Raikas tummanvihreä tammenlehtisalaattiruukku, pastöroimaton kotimainen luomuhapate, tuorepirtelö raikkaista luonnon aineksista… niistä se energia tulee - jota ehkä superfoodeilla tuetaan, ehkäpä paikallisemman maaperän mineraalipuutoksia paikkaillen... muttei täysin voida korvata, kuten ei purkkivitamiineillakaan. Loistava nesteytys usein vaikuttaa myös olotilaan jopa selvemmin kuin kaikki lisäravinteet yhteensä. Teollisuusvedellä moista on haastava saavuttaa, mutta luonto tarjoaa tähänkin mitä maukkaimmat ratkaisut.

On selvää, ettei Antti Tuiskun energiatasoille pääse jättiteollisuustuotteiden E-koodeilla, vaikka kuinka joogaisi.
Kun huomaa tämän yhden asian, ei tarvitse enää lääkäriä, tutkijaa, tai edes virkailijaa, edes lainsäätäjää kertomaan "mitä kansalaisen kuuluu syödä". Massamediakin menettää viehätyksensä; negauutisten tilalle löytyy pian parempaa tekstiä, kuvaa, ääntä ja muutakin tekemistä, josta juuri sinä huomaat saavasi energiaa, iloa ja intoa elämään.

Saatat jossain vaiheessa huomata, ettet oikeastaan tarvitse enää edes hallitsijaa kertomaan, kuinka elää - tai välttämättä edes pomoa sanomaan mitä tänään tehdään. Se aito energia haluaa antaa enemmän. Omasta luovasta potentiaalista on vaikea olla innostumatta, kun huomaa mitä tuoresmoothie tekee jaksamiselle - tai vaikka perinteinen riistaliemi luineen, pientilan kirnuvoi...

Staattinen "systeemi", status quo, tai vanha kaveripiiri ei aina tykkää, kun joku alkaa energisoitua yksilöllisempään suuntaan; koneistoon ei vaan mahdu sellainen määrä virtaa! Mutta loppujen lopuksi sama energia on parhaaksi myös jopa koneistolle itselleen. Itseasiassa yksilön oma kasvu, tervehtyminen ja uudelleen-energisoituminen on ainoa asia, mikä enää voi enää pelastaa velkaantuvan valtion, mukaanlukien ylikuormittuneen sairaanhoitosysteemin. Ainoastaan sinun ja minun onnellinen kukoistus voi saada koko tämän yhteiskunnan loistamaan. Ehkä jopa ennenkokemattoman kauniisti. Ajatus innostaa, ja se koskettaa joka kerta, kun jälleen uusi opettaja, arkkitehti, toimittaja, tutkija, kotiäiti, johtaja, poliitikko, esiintyjä, virkailija, elintarvikekemisti, organisaationrakentaja, ylilääkäri, insinööri, kauppias ja lääke-edustaja lähtee energisoitumaan kohti täyteisintä versiotaan. Mitä siitä seuraa kunkin kohdalla, on täysin ennalta-arvaamatonta. Ja juuri siksi niin kiehtovaa. Positiivisuus ei mahdu muottiin; aitous luo aina uutta; energialla on tapana laajentua.

Yhteiskunta on osiensa summa ja synergiavaikutus. Odotan jo nyt innolla, millaista kauneutta tänne kasvaa viiden miljoonan entistä elävämmän, kehossaan hyvinvoivan, kirkkaasti kommunikoivan kanssasuomalaisen tuotoksena - kun viisi sataakin saa jo ihmeitä aikaan. Jopa viisi voi muuttaa kaiken, ja viisi miljoonaa tulee kovaa vauhtia perässä. Kontrastien kautta koko kulttuuri on oppimassa, ettei se eekoodattu, väkisinpakotettu, ylhäältärajoitettu juttu toiminutkaan, ja samaan aikaan koko kansa janoaa enemmän kuin koskaan sitä aitoa makua, aitoa väriä, aitoa iloa, expansiivista vapautta; sitä fiilistä kun maailma laajenee, eikä olo käykään enää ahtaaksi jonkun vanhan mallin sisällä.

Paljon on jo tapahtunut ja vapautunut, ihan jo muutamassa vuodessa. Tehdään tästä vieläkin parempaa, ravitsemalla loistavasti ennen kaikkea itseämme, juuri tänään. Parasta, mitä voit tehdä toisten ja koko yhteiskunnan hyväksi, on ravita itseäsi erinomaisesti. Ostaa, ja parhaassa tapauksessa jopa kasvattaa, superhyvää ravintoa. Sinun energiatasosi lopulta määrittää selkeimmin sen, mitä tulet jatkossa tekemään, oppimaan, keksimään, kohtaamaan, luomaan ja löytämään. Se voi olla jotain sanoinkuvaamattoman siistiä.

Monen kohdalla jo se, mikä alkoi ehkä ensimmäisestä banaani-mustikka-persilja-lähihunaja-inkiväärismoothiesta, on vuosien varrella johtanut ei pelkästään kaveripiirin räjähdysmäiseen laajentumiseen, vaan koko vaikutuspiirin paisumiseen kansakunnan tasolle asti. Siinä, missä entinen normityö oli jonkun toisen agendan toteuttamista, korkeammissa energioissa pääseekin ohjaamaan koko kulttuurin kehitystä kohti sitä maailmaa, jossa me kaikki jo halutaan elää, ja jonka innovatiivisen-riemukkaasta moninaisuudesta yhä useampi näyttää jo mallia oikein kilpaa.

Ravinto on se viimeinen osa-alue, jossa edelleen tuntuu olevan eniten nostettavaa, joten siksi moni valitsee toimia tällä alalla. Muilla tärkeällä osa-alueella asiat ovat jo paljon pidemmällä, kehitys jo huomattavasti korkeammalla. Ravintoon (ja terveyteen) liittyy niin paljon politiikkaa ja regulaatiota, että se tuntuu tähän asti rajoittaneen ihmisten vapautumista kaikkein eniten. Sitäkin mahtavampi fiilis elää tässä ajassa, missä vaihtoehtojen runsaus, innovaation raikas tuuli ja jopa keskustelun vapaus puhaltaa vihdoin myös alalla, jossa vielä hetki sitten muutama poliittista valtaa saavuttanut jättifirma meinasi vallata koko maailman. Toisin kävi 

Jarkko summaa aiheesta jälleen olennaisen: http://www.raikasweb.com/tarkein-ravitsemussuositus

Ovatko lääkkeet turvallisia / is it wise to use chemical drugs?

"Mikä päivä nyt on? Yritän vaan muistella, mitä lääkettä pitikään tänään suositella."

Julkisuus on huomiota. Saadessani huomiosi, haluan jättää sinulle jotain hyvää; hyödyntää tilaisuuden opettaa jotain arvokasta. Se on unelmani; tehdä tämä elämää suurempi työ - joka muuten jäisi ehkä tekemättä koska totuus ei ole juuri kenenkään bisnes.

Mikko Harjun erittäin loistavalla putkirullaustunnilla juteltiin parin uudenkin tuttavan kanssa. Joku kiitteli Nutrixista ja muutenkin ravintovinkeistä vuosien varrelta. Hieno kuulla, että jotain on mennyt ymmärrykseen, käytäntöön - ja vaikutukset koettu kiitoksen arvoisiksi.

Kuten usein puhun, en halua enää koskaan myydä myymisen vuoksi, olla suhteessa suhteen vuoksi, kasvattaa lukijamääriä lukijamäärien vuoksi - ja kaikkein vähiten julkisuutta julkisuuden vuoksi. Mutta erittäin mielellään otan vastaan kaikkia yllämainittuja, kun sekä tarkoitus on hyvä että lopputuloskin tarkoituksenmukainen.

Haluan olla sellainen julkkis, että kun tapaat minut kadulla, et sano "wow, tuo on se julkkis", vaan "minun elämäni on muuttunut todella ihanaan suuntaan sen jälkeen kun kuulin sinusta".

Eikä kyse ole epäitsekkyydestä; hyvän antaminen on paras strategia myös minulle, kaikin puolin. Tämän artikkelin aiheena on lääketeollisuus, mutta myös kaikki muu vanhan maailman toiminta, jossa on toimittu niin päinvastoin kuin ikinä voisi kuvitella. Totuuden paljastaminen on aina kaikille ja kaikelle hyväksi, ja tämän kirjan paljastukset voivat pelastaa miljoonia henkiä, säästää tuhansia miljardeja verorahaa ja tuottaa lähes rajattomasti ilmaista onnellisuutta. Plus, kustantajan tytär jolta sain kirjan, oli hyvännäköinen.

Kirjasta onkin jo kirjoitettu useissa blogeissa:
 - Sundqvist (etenkin Tri Tolosen kommentit)
 - Liinanblogi
 - Antti Heikkilä

Tässä pari lainausta, joihin parhaiten tiivistyy kirjan vapauttava sanoma - kun ei tarvitsekaan hakea enää apua instituutioista, vaan itsestään, toisista (mielellään vapaista) ihmisistä ja (mielellään puhtaasta) luonnosta.

Minäkin käytin jatkuvasti astmalääkkeitä puolet lapsuudestani. Lopetin ne, kun Antti Heikkilä kertoi kuinka astma(kin) parannetaan luonnollisesti:

"Pyrimme kampanjassa vakuuttamaan lääkärit siitä, että astmapotilaat tarvitsivat jatkuvaa lääkitystä paitsi pillereinä, myös nenäsuihkeella.." ("kiva" lukea olleeni tällaisen rahastuksen uhri kymmenen vuotta elämästäni)


Itsekin huomasin korruptiovaikutuksen (myös omalla kohdallani), kun jossain vaiheessa olin niin vahvasti mukana mm. superfood-hypessä:

"Testatessani lääkettä minulle valkeni, etten ollut immuuni lääkealan vaikutukselle. Markkinoilla oli useita tulehduskipulääkkeitä, mutta jotenkin aloin ajatella, että minun lääkkeeni on ehkä muita parempi, ja lopulta todella uskoin sen olevan parempi aivan kuin tuote olisi ollut oma lapseni."

Jos olisin oikeasti ajatellut lukijan parasta, olisin usuttanut kaikkia lähitilavierailulle, lähimetsään ja ennen kaikkea puhunut tuoreuden merkityksestä.


"Yrittäessäni julkaista tieteellisissä aikakauslehdissä ikäviä totuuksia lääketeollisuudesta, olen useinmiten saanut vastaani lakimiehet. Jopa senkin jälkeen kun olen dokumentein todistanut kaiken sanomani pitävän paikkansa ja monen muun ennen minua sanoneen samaa, on artikkelista poistettu tärkeitä kohtia, tai koko artikkeli on hylätty silkasta oikeustoimien pelosta.
...kirjoja kirjoittaessani olen huomannut olevani vapaampi."

...eli se siitä "tieteellisten julkaisujen" arvovallasta :)

Onneksi blogaajana saa sanoakin jotain, eikä vaan tuottaa ("laillisesti korrektia") paperia joka ei varmasti häiritsisi ketään ;)


Arvostetun British Medical Journal -julkaisun entinen päätoimittaja jatkaa samasta aiheesta:

"Koko lääketieteellisen julkaisemisen ala on korruptoitunut, koska lehtien omistajat rikastuvat estämällä tärkeää julkisin varoin rahoitettua tutkimusta pääsemästä julki"

:)


"Matkalla yhtiön maksamalle ylelliselle illalliselle kliinisistä tutkimuksista vastaava johtaja ojensi minulle kirjekuoren, jonka avasin myöhemmin. Kuoressa oli kirje, jossa minua kiitettiin osallistumisesta päivän mittaiseen kokoukseen. Siellä oli myös tuhannen dollarin seteli. En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt niin suurta seteliä, ja tajusin, että näin lajjonta alkaa. Vähän kerrallaan."

Sinänsähän voitelussa ei ole mitään vikaa. Jos haluan antaa sinulle tuhat euroa tai vaikka satatuhatta, voin sen tehdä omista rahoistani. Lääkefirmat tekevät sen veronmaksajien rahoista - toisin sanoen he käyttävät samaa ilmaista rahaa kuin valtiokin otollisimpien rikoskumppanien lahjomiseen, ja se on hassua. Jos kaveri haluaa tarjota minulle ilmaiset kyydit loistohotelliinsa, hän varmaankin uskoo että voin auttaa jotenkin häntä toiminnassaan - ja hyvä niin. Se on ihan oikeaa toimintaa, jossa asiakkaatkin maksavat mielellään omat laskunsa - ilman että liian moni laki tai rajoituslisenssi olisi pakottanut heidät hyödyntämään juuri tietynlaista majoituspalvelua. Korruptio astuu kuvaan aikalailla sillä sekunnilla, kun aletaan liikutella toisten rahoja - etenkin varastaen eli verottamalla väkisinotettuja rahoja. Vapaaehtoisesti liikkuva raha saa hyvää aikaan - silloin kun ei lainsäädännön keinoin ole mahdollista suojella omaa monopolitoimintaa. Väkisinotettu riistosaalis... no, siitä harvoin seuraa mitään hyvää - ja kyllä, myös sen "julkisen koulutuksen" (eli propagandalaitoksen) ja liikenteen (ylihintaiset asfalttihommat) voisi toteuttaa paremmin, kauniimmin, edullisemmin ja vähemmän saastuttavasti, jos se tehtäisiin vapaalla rahalla (vs. verovaroin), ihmisten tarpeista lähtien (ei hallitsijan ja hänelle läheisten teollisuusjättien tarpeisiin). Itse huomaan olevani sitä inspiroituneempi, mitä vähemmän tarvii olla tekemisissä ylhäältäpakotettujen kuvioiden kanssa, ja mitä vapaammissa ja vapaaehtoisemmissa kuvioissa saan elämässäni toimia. Ilkka Paananen on huomannut saman.


"Regulatory Capture" on Suomessakin tuttua - ja väistämätöntä silloin kun on riittävän iso vero- ja lainsäädäntöpotti käden ulottuvilla:

"Lääketarkastajat toimivat niin läheisessä kanssakäymisessä teollisuuden kanssa, että syntyy väistämättä ystävyyssuhteita, ja virkamiehet ymmärtävät paremmin teollisuuden kuin anonyymien potilaiden vaikeuksia ja asemaa."

Stefan vie taitavasti selityksen vielä yhtä askelta pidemmälle
Ei se ole kenenkään vika; kyseessä on yhtä looginen juttu kuin laittaa pukki kaalimaan vartijaksi ja sitten ihmetellä kuka ne kaalit vei :)


"Suurin osa laittomasta markkinoinnista tapahtui tilaisuuksissa, joiden tarkoitus oli lääkäreiden kouluttaminen. Eräs ilmiantajalääkäri kertoi, kuinka hänet opetettiin vääristelemään tieteellistä näyttöä ja että joissain kokouksissa yhtiö maksoi paitsi puhujille myös kuulijoille. Hietä myös hemmoteltiin matkoilla Hawaiille, Floridaan ja olympialaisiin."

Edelleen, ei mitään vikaa voitelussa. Moraalisesti homma arveluttaa vain silloin, kun tarkoituksena on omien rahojen sijaan kupata mahdollisimman paljon "julkista" eli toisilta väkisin otettua helppoa rahaa - sekä rahaa joka asiakkaat on pakotettu viemään tiettyyn paikkaan. Jos lääkärien toiminta olisi vapaata, ei siinä mitään. Heti kun valtio puuttuu toimintaan ties millä lisensseillä ja muilla toiminnanrajoituksilla, astuu korruptio kuvaan. Huom! Tottakai ihmiset itsekin luovat sertifikaatteja sun muuta, omista tarpeistaan lähtien. Mutta kun tämä tehdään väkisinpakottamalla ylhäältä alaspäin, valtion määräämänä, astuu korruptio automaattisesti kuvaan. Jos yritän huijata vapaastisyntynyttä alkuviinien sertifioijaa ja lobata niiden sertifikaatin pilalle, hehän vain menettävät asemansa markkinoilla. Mutta kun EU tekee oman luomusertifikaattinsa, suurteollisuus voi lobata sen omien mieltymystensä mukaiseksi - koska valtion sana koskee kaikkia, oli toiminta laadukasta tai ei. Mitä voimakkaammin kaikki muu kuin se virallisesti hyväksytty kielletään, sitä automaattisemmin juuri se Yksi Ainoa Oikea korruptoituu. Tämä luonnonlaki olisi hyvä kaikkien ymmärtää. Vapaus on ainoa koskaan keksitty vastalääke korruptioon - niin pelottava kuin vapauden ajatus meille koneiston kasvateille onkin.


Kirjassa on hyvää läppää myös haamukirjoittajista yms yms.

Itselleni lukukokemus oli silti varsin tylsä, koska kaikki kirjan esimerkit ovat vain itsestäänselvää seurausta siitä, kun jotain lähdetään voimakkaasti pakottamaan, määräämään, suojelemaan, reguloimaan, väkisinsääntelemään; hallitsemaan ylhäältäkäsin. Terveys on meille kaikille lähellä sydäntä, joten siksi on ymmärrettävää, että juuri terveys-alalla kaikkein helpoiten vajoamme voimakkaiden tunteiden herättämään paniikkireaktioon, yrittäen pakottaa kaikki toimimaan "turvallisesti" eli ylhäältä-alas säännellysti, juuri niinkuin Minä Sanon! Todellisuus toimii juuri päinvastoin. Saat sen mistä luovut.


Kaikkein tärkeintä pointtia kirja ei siis kerro - koska kaikkein tärkeintä ei, ehkä Ilkka Paanasta lukuunottamatta juuri kukaan koko maailmassa ymmärrä. Eli että byrokratian lisääminen vain ja ainoastaan pahentaa niitä ongelmia joita sen "oli tarkoitus" ratkaista. Eli että vika ei ole lääketeollisuudessa. Ei edes rahassa. Vika on ainoastaan ilmaisessa, ansaitsemattomassa rahassa, jota kutsutaan mm. KELA-korvauksiksi. Asia on hyvin yksinkertainen: Jos verottaja päättää antaa minulle esim. viisi miljardia ilmaista rahaa vuodessa, voit olla varma että käytän siitä esim. miljardin vamistaakseni että saan ensi vuonna seitsemän. Verottajan/valtion/julkisen sektorin kanssa on paljon helpompi "asioida". Miksi? Koska he eivät käytä omaa rahaansa. Joten sitä on paljon helpompi antaa ystäville (suurimmille lobbareille kuten minulle). Jos vastaavalla tavalla yrittäisin lobata sinua joka joudut itse tienaamaan rahasi, täytyisi minun ihan yhtä lailla ansaita ne sinun rahasi, tarjoamalla jotain todella arvokasta. Mutta jos sinä olet minun läheinen kaveri, ja sinulla on lähes rajaton mahdollisuus korottaa veroja tai ottaa lisää julkista lainaa (toisten nimissä tietenkin), sittenhän meillä ei ole mitään ongelmaa :)

Ongelma on siis vain ja ainoastaan siinä, kun valtio tulee "auttamaan" - vaikkapa sitten terveydenhoidossa. Pakkoon perustuva "auttaminen" kun johtaa aina päinvastaisiin tuloksiin. Ja arvaa mitä? Pakkoon perustuvalla hierarkkiavaltiolla ei ole käytössään mitään muita kuin pakkokeinoja. Ja siksi kaikkein tärkeintä on, ettemme enää vahingossakaan pyydä valtiota apuun missään asiassa (josta todella välitämme, kuten terveys) - vaan toimimme itse, ilman pakkovaltaa, vapaaehtoiseen vaikuttamiseen perustuen, ehkä jopa innostuen. Valtio voi käyttää vain keppiä ja porkkanaa (kuin ihmiset olisivat koneita ja robotteja), kun Tulos tulee siitä mistä Lauri Järvilehto ja Dan Pink puhuu.

Huumeongelma ei ole käyttäjien eikä kauppiaiden vika, vaan lainsäätäjän: mitä kovemmat rangaistukset, sitä kannattavammaksi toiminta tulee - niille kaikkein häikäilemättömimmille (tämän voi päätellä ja vedenpitävästi osoittaa jo taloustieteen ensimmäisen peruskurssin tiedoilla). Mitä vähemmän mitä tahansa alaa valvotaan tai reguloidaan, sitä vaikeampi siellä on tienata kovinkaan pitkään mitään mahdottomia suurvoittoja - koska kuka tahansa voi helposti lähteä kilpailemaan, niin laadulla, hinnalla kuin palvelullakin. Ihmisten erilaisiin tarpeisiin pystyy usein parhaan kokonaisratkaisun tarjoamaan joku itsenäinen pieni paikallistoimija. Mitä reguloidumpi ja valvotumpi ala, sitä vaikeampaa pienten paikallistoimijoiden on edes aloittaa toimintaa saati selvitä kaikesta byrokratiasta, joten ala monopolisoituu (kansainvälisten) jättien käsiin - ja nimenomaan byrokratiaan erikoistuneiden jättien. Sanoisin jopa, lainsäädännön hyödyntämiseen ja kiertämiseen erikoistuneiden, ja lopulta lainsäädöntään vaikuttamiseen erikoistuneiden jättien käsiin. Ei se ole lääkärin, asiakkaan, lääkefirman, lääke-edustajan, huumekauppiaan, mafiajohtajan tai edes narkomaanin vika. Kaikki nuo ongelmat on luotu vain ja ainoastaan julkisella pakkosääntelyllä. Ja sekään ei ole edes valtion vika. Se on kaikkien meidän vika, jotka uskotaan pakottamiseen vaikuttamiskeinona. Eikä sekään ole edes meidän vika. Olemme jossain vaiheessa alkaneet luoda "turvaksemme" erilaisia pakkoon perustuvia koneistorakenteita. Lopulta häntä on alkanut heiluttaa koiraa, ja nykyään ne samat koneistot vastaavat jopa meidän kasvatuksestamme, koulutuksestamme, ajattelustamme. Riittää, kun tiedostamme tämän, näemme tuon hassun teatterin taakse, jolloin voimme alkaa korjata kaikki ongelmatkin ihan itse. Ei tarvitse enää pyytää apua sieltä, mikä ne ongelmat on aina aiheuttanutkin, vaan voidaan hakea ratkaisut oikeasta paikasta: omasta luovuudesta, vapaasti kasvavista ilon ja onnen verkostoista, sekä siitä mitä onneksi on edelleen jäljellä eli Suomen puhdas luonto.